Sydämen asialla

Terveisiä yrityksemme kuntoprojektista!

Ensin oli tämä.

 

 

Ja sitten tämä.

  

Ai mitenkö kuntoprojekti, suunnistuskartta ja sydänkäyrä liittyvät toisiinsa? Minäpä kerron.

Yrityksemme viime kesänä alkanut kuntoprojekti on sisältänyt erilaisten lajien kokeilua ja viime viikolla oli suunnistuksen vuoro. Pääsimme muutaman miljoonan hyttysen kanssa ihailemaan Tallukan kauniita metsämaisemia. Meikäläinen oli kärsinyt pari viikkoa kesälentsusta, mutta koska tyyliini kuuluu kaatua saappaat jalassa, periksi ei voinut antaa ennen kuin kaikki valko-oranssit tolpat oli bongattu.

Suunnistuksen jälkeen molemmat jalkani alkoivat krampata ja sydän veti volttia 120 lasissa. Näytin varmaan aika valentinkonoselta, kun eräs herrasmies sattui paikalle. Hän tarjosi suolaa ja vichyä ja ohjasi lepäämään. Kävi ilmi, että tämä henkilö oli Tallukka-yhtiöiden johtaja Kalevi Gran. Meikäreiska otti lepiä aika huonossa hapessa ravintolan sohvalla (kyllä, ihan selvinpäin), joten Kalevi soitti tuttuun lääkärikeskukseen, jossa luvattiin ottaa minut vastaan, vaikka kello oli puoli kahdeksan illalla.

Kalevi ajoi minut lääkärikeskukseen, jossa minulta otettiin sydänkäyrä. Diagnoosi: nestehukasta johtuva pulssin vaihtelu. Ei siis mitään, mikä ei nesteitä nauttimalla ja levolla menisi ohi. Vähän hävetti, koska tähän tilanteeseen päädyttiin yhden tunnin juoksemisella metsässä. Alemmuustilani oli täydellinen, kun minua hoitanut henkilö kertoi olevansa maratoonari.

Tutkimusten ajan Kalevi odotti minua odotushuoneessa ja vei tietenkin takaisin Tallukkaan syömään. Paluumatkalla totesin, ettei kai palvelulta juuri tämän enempää voi toivoa. Kalevi käski soittaa, jos alkaisi taas heikottaa.

Tarinan opetus: Toki se, ettei huono- ja puolikuntoisena pitäisi lähteä kuntoilemaan ilman kunnon tankkausta. Mutta ennen kaikkea se, että palvelua, joka tulee suoraan sydämestä ei koskaan unohda.

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin Sydämen asialla