Hyvät ideat syntyvät spontaanisti, kuten esimerkiksi messuilla
Ferroplanin henkilöstö koostuu tasaisesta sekoituksesta yleisneroja ja superasiantuntijoita. Tällä hetkellä maailmalla ovat pinnalla termit generalisti ja spesialisti, jotka tarkoittavat lähes samaa asiaa. Tämä on lyhyt tiivistelmä, mutta aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi tästä HBR:n artikkelista.
Itse lukeudun generalisteihin: monet asiat kiinnostavat, niin töissä kuin vapaalla. Nautin vapaudesta kokeilla ja ideoida. (Yritys)maailma tarvitsee onneksi kuitenkin monenlaisia ihmisiä. Ja toisaalta, kyseinen luokittelu ei ole loppuelämän leima, jonka taakse voi piiloutua, vaan pelkästään yksi tapa hahmottaa ihmisen taipumuksia.
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että parhaat ideat syntyvät yhdistämällä oivalluksia aloilta, jotka eivät suoranaisesti liity toisiinsa. Esimerkiksi Charles Babbagen keksintö reikäkorteilla toimivista laskentakoneista (tietokoneen prototyyppi), perustui Babbagen tietämykseen silkkikudontateollisuudesta, jossa reikäkorttien avulla luotiin kuvioita silkkikankaaseen. Henry Fordin vallankumouksellinen ajatus kokoonpanolinjasta sai puolestaan inspiraationsa Singerin ompelukonetuotannosta ja lihanpakkaamoista.
Miten tämä liittyy yritystoimintaan? Tiimeistä voi yrittää tehdä luovempia kannustamalla ihmisiä tutkimaan uusia aloja tai palkkaamalla enemmän generalisteja eli ihmisiä, joilla on monipuolista kokemusta ja kiinnostusta eri asioihin. He näkevät yhteyksiä eri alojen välillä, joita spesialisti eli asiantuntija ei välttämättä näe.
Pelkillä yleisosaajilla ja ideoiden yhdistelijöillä ei pötkitä vielä kuitenkaan pitkälle. Jos hallitset hieman kaikkea, et ole mestari missään. Voidaan väittää, että spesialistit ymmärtävät tiettyä aihetta syvemmin ja pystyvät paremmin havaitsemaan ja tarttumaan vastaantuleviin pieniinkin kehittämismahdollisuuksiin. Spesialistien voi olla myös helpompaa tehdä yhteistyötä keskenään, koska asiantuntijoiden roolit ja sen myötä työnjako on selkeämpää.
Tämä etiketti syntyi, kun muutama ihminen istui pitkän pöydän ääreen ideoimaan
Joku voisi ajatella, että on vain parempi palkata työntekijöitä, joilla on syvällistä asiantuntemusta tietyllä tärkeällä alueella, sekä myös kannustaa nykyisiä työntekijöitä kasvamaan asiantuntijoiksi omassa työssään. Sekä generalisteja että spesialisteja kuitenkin tarvitaan. Tietyissä tilanteissa generalistit loistavat, ja toisaalta spesialistit taas toisessa.
Generalistit menestyvät, kunhan toimintaympäristön muutosvauhti ei ole liian nopea, mutta heidän tehokkuutensa laskee muutosvauhdin kasvaessa. Toisaalta spesialistit näyttävät pärjäävän paremmin, kun muutosvauhti kiihtyy. Tämä käy järkeen, sillä radikaalit muutokset yrityksen toimintaympäristössä vaativat mahdollisesti nopeita päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka näkyvät heti tuotekehityksessä ja itse tuotteissa. Visioinnin ja ideoiden aika tulee hieman myöhemmin, kun toimintaympäristöä voidaan taas paremmin ennakoida.
Pitkällä tähtäimellä kahden tyyppiset ominaisuudet voivat parantaa organisaation luovaa suorituskykyä. Ensimmäinen on kyky yhdistellä ideoita eri aihealueilta. Tämä ei ole helppoa, koska yhdellä alalla menestyvät ideat eivät aina onnistu muilla aloilla, mutta toisaalta yhdistely voi kerrasta maksaa itsensä takaisin, varsinkin jos yrityksen toimintaympäristö on pysynyt suhteellisen stabiilina eikä radikaaleja innovaatioita toimialalla ole nähty pitkään aikaan. Toinen luovuudenparantaja on kyky hyödyntää ja soveltaa tehokkaasti omalla alalla tapahtuvia edistysaskelia ja innovaatioita ja tuotteistaa niitä: tämä voi olla erityisen arvokasta, jos muutosvauhti on nopeaa.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Luovuutta ja innovaatioita ei voi edistää millään yksittäiselle kikalla. Johtoportaan on kuitenkin hyvä karkeasti arvioida, onko organisaatiossa enemmän generalisteja vai spesialisteja, ja millaisia tiimejä he muodostavat. Jos muutosvauhti on hidasta, yritys todennäköisesti hyötyy generalistien palkkaamisesta, jotka haastavat alan itsestäänselvyyksiä ja tuovat uusia ideoita. Jos muutosvauhti taas on nopea, organisaatio hyötyy spesialisteista, jotka todennäköisemmin auttavat innovaatioissa.