Tiedoksenne: Yksi nainen voi pelastaa maailman. Tämä on käynyt selväksi, kun olen ollut mukana Sori15-ryhmän lyhyessä, mutta sitäkin vauhdikkaammassa tarinassa.

Keskiviikkona 29.1.2015 Sori15 -projektiryhmän perustaa 22 yrittäjää eri puolilta Suomea. Tavoitteena on edistää työllisyyttä ja parantaa pienyrittäjän asemaa. Perustavassa kokouksessa päätetään alkaa pitää blogia, jonka julkaisupaikaksi valitaan City-lehden sivusto.

Sunnuntaina 1.2.2015 klo 18.00 julkaistaan ensimmäinen blogiartikkeli otsikolla Näistä syistä en palkkaa enää ketään. Vuorokauden kuluttua blogitekstiä on jaettu lähes tuhat kertaa ja sen on käynyt lukemassa 50 000 lukijaa.

Maanantaina iltapäivällä blogitekstin kirjoittaja saa puhelun Yleltä. Hänet halutaan Ylen asiaohjelma Kioskiin kertomaan syistä, joista ei halua palkata enää ketään. Ohjelma esitetään suorana lähetyksenä tiistaina 3.2.2015.

Sori15-ryhmä saa oman logon.

Ohjelman esittämisen jälkeen ryhmä, bloggaaja ja artikkeli mainitaan useissa eri yhteyksissä radiossa, nettifoorumeissa ja sähköisissä julkaisuissa. Yleltä tulee uusi soitto: Tällä kertaa he haluavat tehdä koko ohjelman mittaisen haastattelun vain yrittämisestä ja työllistämisen edellytyksistä.

Ryhmä laatii teesit.

Sori15-ryhmä perustaa Facebook-sivut ja jatkaa artikkelien julkaisua blogissa. Se menee tapaamaan kansanedustajia henkilökohtaisesti ja luukuttaa olemassa oloaan minkä ehtii. Toiselta kansanedustajalta tulee viestiä, että ensimmäinen artikkeli on huomattu eduskunnassa ja se on herättänyt keskustelua.

Tämän artikkelin kirjoitusajankohtana ryhmän julkaisemia artikkeleita on luettu lähes 100 000 kertaa ja jaettu 2 572 kertaa. Facebook-sivulla on 1354 tykkääjää.

Miten tämä on mahdollista? Miten 22 naista sai alle kahdessa viikossa aikaan mediahuomion ja kansanliikkeen puhtaasti talkootyöllä? Mielestäni kyse on näistä:

1. Rohkeus. Tämä on kaikki kaikessa. Nykypäivänä löytyy entistä vähemmän rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa asioista ja tekevät sen omalla naamallaan ja nimellään. Nimettömiä länkyttäjiä on maailma pullollaan.
2. Oikea aika. Vaalien alla yrittäjillä on paljon ystäviä. Luvataan ummet ja lammet, että saadaan ääniä kalasteltua. Tämä lienee kuitenkin paras aika tuoda asioita esille, kun ehdokkaat ovat nälkäisiä kuin sudet.
3. Tuuri ja taidot. Ryhmällä kävi tuuri. Samasta porukasta löytyi tiedottaja, graafista osaamista, kirjoituskokemusta, taiteellista näkemystä, bloggareita ja monta muuta, jotka ovat omalla panoksellaan saaneet askel kerrallaan asioita eteenpäin. Tällaisen ryhmän tuki takana uskaltaa lähteä viemään isojakin asioita julkisuuteen.
4. Aggressio. Ilman tunnelatausta tulee harvoin luotua mitään upeaa. Mitä suurempi tunne, sitä enemmän saa aikaiseksi. Onnistuimme kanavoimaan turhautumisen oikein.
5. Tehdään, eikä mietitä. Kultuuriimme kuuluu “keskustella” aiheista loputtomiin, mutta käytännön teot puuttuvat. Tässä nähdään, että hetken mielijohteella saa usein aikaan paljon enemmän kuin loputtomasti suunnittelemalla ja analysoimalla.
6. Rohkeus. Tämä on entistä tärkeämpi, kun palautetta alkaa tulla. “Kun viattoman kivitys alkaa, siihen voi aina luottaa, että p*skahousut pakenevat paikalta”, on eräs viisas henkilö sanonut. Tämä pitää paikkansa. Kun tulee paha paikka, punnitaan se, ketkä oikeasti uskaltavat seisoa sanojensa takana. Ja jatkaa eteenpäin, vaikka tuuli puhaltaisi välillä kylmästi.

Ihmisiä, jotka todella voivat muuttaa maailmaa on hyvin harvassa. Onneksi saan tuntea yhden heistä. Ryhmän tarina on vasta alussa, mutta se on saanut liikkeelle jotain erityistä. Ihmiset haluavat muutosta ja lähtevät mukaan. Media ja päättäjät ovat kuulolla. Lopulliset tulokset nähdään kuluvan vuoden aikana, mutta alku ei olisi voinut olla hienompi.

Toivon, että tarina innoittaa myös muita olemaan rohkeita ja uskomaan siihen, että yksikin ihminen voi muuttaa maailmaa.