{"id":1152,"date":"2012-06-06T09:00:16","date_gmt":"2012-06-06T06:00:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.ferroplan.fi\/blogi\/?p=1152"},"modified":"2012-06-07T10:29:03","modified_gmt":"2012-06-07T07:29:03","slug":"ruottalaisten-voljyyn","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ferroplan.fi\/blogi\/blog\/2012\/06\/06\/ruottalaisten-voljyyn\/","title":{"rendered":"Ruottalaisten v\u00f6ljyyn"},"content":{"rendered":"

\u201dP.S. Onnea uudelle autolle, vaikka kyll\u00e4 se v\u00e4h\u00e4n kirvelee\u201d, luki vuosia sitten naapurien vanhemmilleni\u00a0l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joulukortissa. Ihan samat fiilikset on ruotsalaisten viisuvoitosta. Lis\u00e4\u00e4 kirvely\u00e4 haavoihini sain, kun luin Ruotsin muotialan analyysin Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin<\/a> tuoreesta lehdest\u00e4.<\/p>\n

Muotialaa on tietenkin v\u00e4h\u00e4n kyseenalaista k\u00e4sitell\u00e4 teollisuusblogissa, mutta mielest\u00e4ni on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4\u00a0It\u00e4merta edemm\u00e4s kalaan. On t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kuinka loistavia br\u00e4nd\u00e4\u00e4ji\u00e4 ruotsalaiset ovat. T\u00e4rkein tekij\u00e4 menestykseen on se, ett\u00e4 kaupalliset komponentit on osattu yhdist\u00e4\u00e4 designiin. Lis\u00e4ksi yhti\u00f6iden johdossa ei ole ollut suunnittelija yksin, vaan liiketoimintaa johtamassa on ollut ammattitaitoista v\u00e4ke\u00e4, jotka ovat yhteisty\u00f6ss\u00e4 luoneet vahvan br\u00e4ndin tarinoineen. Jos vaatesuunnittelija ei voi ohittaa kaupallisia tavoitteita, ei niit\u00e4 saisi ohittaa teollisuudessakaan.<\/p>\n

Ruotsissa on oivallettu, miten designin ja tavaramerkin yhdistelm\u00e4ll\u00e4 luodaan lis\u00e4arvoa. Menestyj\u00e4t ovat kaikki erinomaisia br\u00e4ndinrakentajia ja esimerkinomaisia markkinoinnissaan, vaikka eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 tavanomaisia ja\u00a0kalliita mainoskampanjoita. Lis\u00e4ksi ruotsalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suhteita saadakseen luomuksensa julkkisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja siten n\u00e4kyvyytt\u00e4 mediassa. Ja ilman h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 joku tulee kateelliseksi.<\/p>\n

Yhteenveto, jota voi soveltaa kaikille toimialoille:<\/p>\n

    \n
  1. Kaupallisuus on kaupank\u00e4ynnin edellytys<\/strong>. Tuotteet on tehty myyt\u00e4viksi, eik\u00e4 teknisten yksityiskohtien esittelemist\u00e4 varten.<\/li>\n
  2. Johtajat ovat ammattijohtajia<\/strong>, joiden teht\u00e4v\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 liiketoimintaa. Yritysten hallituksiin pit\u00e4isi saada ulkopuolisia henkil\u00f6it\u00e4\u00a0n\u00e4kemyst\u00e4 tuomaan.<\/li>\n
  3. Lis\u00e4arvon luominen<\/strong>. On l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia tapoja \u201dpaketoida\u201d tuote palveluksi. Tarinat ovat hyv\u00e4 keino.<\/li>\n
  4. Sissimarkkinointi<\/strong>. Halpaa ja tehokasta, kun vaan uskaltaa.<\/li>\n
  5. Suhteet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong>. T\u00e4t\u00e4 ei voi korostaa liikaa. On otettava rohkeampi ote suhteiden etsimiseen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/li>\n<\/ol>\n

    Lopuksi ote lehden Huumori-sivulta, jossa Kalle Isokallio<\/strong> kirjoittaa:<\/p>\n

    …\u201dJossain tapauksissa ruotsalaiset keksiv\u00e4t uuden tuotteen palaamalla vanhaan, kuten Ikea. Eih\u00e4n siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n uutta, ett\u00e4 huonekalut kasataan itse. Hieman pitemm\u00e4lle kun menn\u00e4\u00e4n taaksep\u00e4in, ne veistettiinkin itse. Mahtavinta Ikean liikeideassa on se, ett\u00e4 firman suurimmat markkinat ovat teollistuneissa l\u00e4nsimaissa. Siis niiss\u00e4, joissa on korkein palkkataso. Maailman kovapalkkaisimmat kansat kokoavat itse huonekalunsa, kun taas matalamman palkan maissa sohvan saa kaupasta valmiiksi koottuna. En ymm\u00e4rr\u00e4, mutta ihailen.<\/p>\n

    Suomalaisten suhtautumista huonekalujen valmistamiseen puolestaan kuvaa vanha tarina, jossa lastu purossa sai aikaan sen, ett\u00e4 ukko l\u00e4hti oitis puronpenkalta kirves k\u00e4dess\u00e4 yl\u00e4virtaan tutkimaan, ettei kai minun puroni varrella joku vain veistele itselleen keitti\u00f6n tuolia.\u201d<\/p>\n

    Urheilun eroista kansojemme v\u00e4lill\u00e4 Isokallio kirjoittaa n\u00e4in:<\/p>\n

    …\u201dVasta kun hiihdoissa siirryttiin v\u00e4liaikal\u00e4hd\u00f6ist\u00e4 yhteisl\u00e4ht\u00f6ihin, ruotsalaiset alkoivat p\u00e4rj\u00e4t\u00e4. Ovat sen verran seurallisempia, ett\u00e4 tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t lykki\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4. Suomalaiset hiihtelisiv\u00e4t edelleenkin mieluummin omin nokkineen. Seurallisemmin hiihdet\u00e4\u00e4n korkeintaan viesteiss\u00e4, siin\u00e4 kun ei tarvitse jutella omankaan joukkueen j\u00e4senille. Riitt\u00e4\u00e4 kun l\u00e4im\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mykk\u00e4n\u00e4 lapasella selk\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

     <\/p>\n

    L\u00e4hde: FinSve magazine Kev\u00e4t 2012<\/p>\n\n\n