Ty\u00f6voitto! Selvisin henkisesti ja fyysisesti ihan hyv\u00e4ss\u00e4 kuosissa kasiluokkalaisten minulle pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 koulusta eilen. Aineksia oli alusta asti sek\u00e4 t\u00e4ydelliseen katastrofiin ett\u00e4 timanttiseen onnistumiseen.<\/p>\n
Pidimme kaksi tuntia samoille ryhmille kuin viikko sitten. Ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 oli se, jonka kanssa olin viimeksi helisem\u00e4ss\u00e4. Tunti alkoi j\u00e4lleen samoilla elkeill\u00e4: reppu lensi puolesta luokasta taakse asti kaataen pari tuolia mukanaan. Kylm\u00e4 hiki alkoi hiipi\u00e4 otsalleni, mutta olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 nyt ei anneta periksi.<\/p>\n
Marssin ensi t\u00f6ikseni luokan takaosaan vilkkaimpien kavereiden luokse, parkkeerasin istumaan samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja kiitin. Kiitin siit\u00e4, ett\u00e4 sain heid\u00e4n ansiostaan blogiin hyv\u00e4n jutun. Kaverit meniv\u00e4t h\u00e4milleen, mutta jatkoimme l\u00e4p\u00e4n heittoa puolin ja toisin. Toinen pojista leukaili, ett\u00e4 seuraavaksi voisin tehd\u00e4 heist\u00e4 elokuvan ja silloin lamppu syttyi. Kaverit keksiv\u00e4t leffoihin liittyv\u00e4n loistavan liikeidean, jota l\u00e4htiv\u00e4t ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Istuimme tiiviisti yhdess\u00e4 koko tunnin ja sen p\u00e4\u00e4tteeksi pojat olivat kahdestaan ideoineet, suunnitelleet, laatineet loistavan liiketoimintasuunnitelman ja tehneet upean mainosjulisteen yritykselleen. Kaverit tekiv\u00e4t alle tunnissa sen, mihin muilta oli mennyt kaksi tuntia. Upeaa!<\/p>\n
Olin toisaalta yll\u00e4ttynyt, toisaalta en. Sain vasta toisen tunnin j\u00e4lkeen kuulla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kyseinen luokka on koko koulussa melkoisessa maineessa. Se tuntuu surulliselta, koska luokka tiet\u00e4\u00e4 sen my\u00f6s itse ja taatusti toimii n\u00e4iden odotusten mukaisesti. Pojat kertoivat minulle, ett\u00e4 ovat aina kaikessa se huonoin ryhm\u00e4, joka saa kurat p\u00e4\u00e4lleen. Kun ihmettelin sit\u00e4 \u00e4\u00e4neen ja kehuin poikien ideoita ja ajatuksia, he totesivat, ettei heit\u00e4 kukaan koskaan kuuntele.<\/p>\n
Orin hampaissa -yritysideakilpailu etenee omalla painollaan, mutta min\u00e4 pid\u00e4n huolen siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tapaiset ryhm\u00e4t, jotka ovat selke\u00e4sti ylitt\u00e4neet itsens\u00e4 ja etenkin muiden odotukset, palkitaan. Ensimm\u00e4inen asia on se, ett\u00e4 pyysin opoa v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n luokanvalvojalle ja koko luokalle erityiskiitokset ja suuret kehut hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Toinen vaihe on se, ett\u00e4 aion ehdottaa lis\u00e4tsemppipalkintoa ja vaikka osallistua sen kustannuksiin kannustamaan idearikkaita, fiksuja tyyppej\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n
Kaksi 45 minuuttista sai minut tuntemaan luokan omakseni. Nyt palan halusta n\u00e4hd\u00e4, miten he viev\u00e4t projektin loppuun. Toivotan koko syd\u00e4mest\u00e4ni menestyst\u00e4 koko porukalle nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n