Suomen kilpailukyky\u00e4, sen puutetta ja takaisinsaamista on tullut analysoitua ja mietitty\u00e4 viimeaikoina runsaasti. Taas kerran l\u00e4hdin py\u00f6rittelem\u00e4\u00e4n ajatusta aiheesta, kunnes mieleeni\u00a0v\u00e4l\u00e4hti, ett\u00e4 pit\u00e4isi varmaan lopettaa koko miettiminen.<\/p>\n
Aika usein tulee istuttua palaverissa, jossa todetaan, ett\u00e4: “Mietit\u00e4\u00e4s v\u00e4h\u00e4n”. K\u00e4rsiv\u00e4llisyys ei ole ykk\u00f6shyveeni, joten minulla alkaa siin\u00e4 kohtaa tuoli polttaa takapuolta ja tuskanhiki nousta kainaloihin. Varsinkin, kun kuulin jutun kansainv\u00e4lisest\u00e4 toimijasta, joka oli kielt\u00e4ytynyt kokonaan toimimasta skandien kanssa, koska projekteissa kuluu liikaa aikaa\u00a0suunnittelemiseen, pohtimiseen, analysointiin ja miettimiseen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi saada isot h\u00e4lytyskellot soimaan meid\u00e4n p\u00e4iss\u00e4mme. Vai olisiko paikallaan tehd\u00e4 asiasta ensin pieni kysely (ett\u00e4 kaikkien mielipiteet on varmasti otettu huomioon), piirt\u00e4\u00e4 piirakkakuvio ja j\u00e4rk\u00e4t\u00e4\u00a0muutama syv\u00e4luotaava palaveri.<\/p>\n
Kisaa muiden maiden kanssa voisi kuvata klassisella juoksukilpailulla, jossa me \u2013 pelk\u00e4\u00e4n pahoin, vasta asettelemme askelmerkkej\u00e4 radan varteen, kun kilpakumppanimme ovat jo pitk\u00e4ll\u00e4 edell\u00e4. Heid\u00e4n saamisensa kiinni siin\u00e4 kohtaa, kun me p\u00e4\u00e4semme liikkeelle, saattaa olla my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Pit\u00e4isik\u00f6 siis tarttua lenkkareihin v\u00e4h\u00e4n aikasemmin ja pinkaista radalle, vaikka suunta ei olisi ihan selke\u00e4. Onko toimiminen ennen miettimist\u00e4 turhaa riskinottoa ja r\u00e4m\u00e4p\u00e4ist\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4? Vai onko se rohkeutta kokeilla jotain, miss\u00e4 piilee\u00a0mahdollisuus?<\/p>\n
Tilanteessa tasapainoillaan riskin ja riskin v\u00e4lill\u00e4. Riski numero yksi on se, ett\u00e4 kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n pime\u00e4\u00e4n juoksentelemaan, saattaa suunta h\u00e4m\u00e4rty\u00e4 ja sattua\u00a0t\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4. Riski numero kaksi on se, ett\u00e4 kun ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 edes juoksuradalle samaan aikaan kuin muut kisaajat, ollaan ulkona kisasta ennen kuin se alkoikaan.<\/p>\n
Mielest\u00e4ni meid\u00e4n pohjoisten asukkien on aika karistaa hileet j\u00e4senist\u00e4 ja l\u00e4hte\u00e4 rohkeasti kisaan mukaan.\u00a0Aina ei tarvitse ihan tarkkaan tiet\u00e4\u00e4, mihin ollaan menossa. Riski\u00e4 voi ottaa; vaihtoehtoja kokeilla, ideoida ja hersytell\u00e4, kunhan se otetaan tietoisesti. Silloin ollaan valmiita my\u00f6s \u00e4killisiin suunnanmuutoksiin.<\/p>\n
Pime\u00e4ss\u00e4 kannattaa joskus juoksennella, koska se on parempi vaihtoehto kuin luovutusvoitto. Kun p\u00e4iv\u00e4 kirkastuu ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kuinka pahasti ollaan radalta sivussa, voidaan aina tehd\u00e4 nopea korjausliike. P\u00e4\u00e4asia on\u00a0olla\u00a0liikkeell\u00e4.<\/p>\n
Lopetetaan miettiminen ja ryhdyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n!<\/p>\n\n\n