{"id":3130,"date":"2016-08-10T09:47:13","date_gmt":"2016-08-10T06:47:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.ferroplan.fi\/blogi\/?p=3130"},"modified":"2016-08-10T09:47:13","modified_gmt":"2016-08-10T06:47:13","slug":"toimari-tilittaa-puoli-vuotta-tata-rallia-takana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ferroplan.fi\/blogi\/blog\/2016\/08\/10\/toimari-tilittaa-puoli-vuotta-tata-rallia-takana\/","title":{"rendered":"Toimari tilitt\u00e4\u00e4: “Puoli vuotta t\u00e4t\u00e4 rallia takana”"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

Tadaa! I’m back!<\/p>\n

Viimeisen muutaman kuukauden aikana olen her\u00e4nnyt v\u00e4lill\u00e4 outoon ajatukseen: “T\u00e4st\u00e4 voisi kirjoittaa blogissa” tai “T\u00e4st\u00e4 saisi hyv\u00e4n blogijutun”. T\u00e4ss\u00e4\u00a0sit\u00e4 siis\u00a0ollaan n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6ll\u00e4 taas ja pakko sanoa, ett\u00e4 tauko teki hyv\u00e4\u00e4, mutta jestas, ett\u00e4 on kiva kirjoittaa! Oikein sisuskaluissa ilo kuplii (ja siis se kuplinta ei ole en\u00e4\u00e4 se kahden viikon mahatauti, jonka sain ensimm\u00e4isell\u00e4\u00a0Ukrainan reissulla).<\/p>\n

Tuntuu, ett\u00e4 on aika tehd\u00e4 jonkinlainen v\u00e4litilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s kuluneesta puolesta vuodesta. Ja koska sit\u00e4 minulta niin usein kysyt\u00e4\u00e4n, kerrotaan t\u00e4ss\u00e4 julkisesti, ett\u00e4 miten se ensimm\u00e4inen reilu puoli vuotta toimitusjohtajana on mennyt.<\/p>\n

Vuosi vaihtui iloisissa merkeiss\u00e4 toimistossa j\u00e4rjestetyiss\u00e4 uudenvuoden pileiss\u00e4, joissa\u00a0“valta vaihtui” virallisesti yst\u00e4vien ja l\u00e4himm\u00e4isten kanssa. N\u00e4kyvin muutos uudesta vakanssista oli huoneen vaihdos, roudasin kamani toimiston toiselle laidalle.<\/p>\n

\"lasit\"<\/p>\n

\"540\"<\/p>\n

\"517\"<\/p>\n

\"574\"<\/p>\n

Ennen vuoden vaihdetta ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sen j\u00e4lkeen ilmapiiriss\u00e4 tuntui odotus, jota olisi voinut leikata Fiskarseilla. Moni odotti jotain suurta ja mullistavaa tapahtuvan ja omintakeisten ideoideni takia en ihmettele, jos odotukseen liittyi my\u00f6s pelonsekaista kauhua. Mit\u00e4\u00e4n suurempaa ei kuitenkaan tapahtunut, maapallo ei r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt, ty\u00f6asuja ei muutettu pinkeiksi (ei v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 istuvuudeltaan), eik\u00e4 puolelle porukasta keksitty uutta positiota.<\/p>\n

5. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta kokoonnuimme koko jengi Ferroplanin ruokalaan, jossa nostettiin malja yhteiselle hyv\u00e4lle tulevaisuudelle ja kuunneltiin muutama puhe. V\u00e4h\u00e4n ennen vuodenvaihdetta sukupolvenvaihdoksesta vapautettiin lehdist\u00f6tiedote ja my\u00f6s viidennen p\u00e4iv\u00e4n tilaisuudessa oli paikalla mukavasti lehdist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"615\"<\/p>\n

\u00c4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on ollut, miten hienosti media on meit\u00e4 vuodenvaihteen j\u00e4lkeen huomioinut. Lehtijuttuja printiss\u00e4 ja verkossa, telkkarin\u00e4kyvyytt\u00e4, artikkeleja, jotka poikivat lis\u00e4\u00e4 uusia ja somen ansiosta jutut kiert\u00e4v\u00e4t pitki\u00e4kin aikoja verkossa. Iso kiitos kaikille juttujen tekij\u00f6ille!<\/p>\n

\"lehti\"<\/p>\n

30.6. tuli t\u00e4yteen tasan puoli vuotta t\u00e4t\u00e4 rallia. Minulta on kysytty noin tuhat kertaa, miten homma on l\u00e4htenyt k\u00e4yntiin. Jatkototeamus kuuluu, ett\u00e4 “On varmasti on ollut kiirett\u00e4”. Totuus on se, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ennen vuodenvaihdetta mietin muutaman kerran, ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n toimitusjohtajat oikein tekev\u00e4t, mutta ensimm\u00e4isest\u00e4 minuutista alkaen kysymys on ollut turha. Kertaakaan reilun puolen vuoden aikana ei ole tullut tilannetta, ett\u00e4 olisin miettinyt, ett\u00e4 hoh hoijaa, mit\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 sitten tekisi. Ei ole ollut aikaa mietti\u00e4. Ja hyv\u00e4 niin.<\/p>\n

Tosiasia on my\u00f6s se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa olen ollut talossa 12 vuotta (eli olen olen aloittanut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 13-vuotiaana \ud83d\ude09 ), joten mik\u00e4\u00e4n asia ei ole varsinaisesti tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. V\u00e4h\u00e4n kauemmin kuin 12 vuotta olen lis\u00e4ksi seurannut l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4, millaista on olla yritt\u00e4j\u00e4 ja toimitusjohtaja, joten siin\u00e4k\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4 ei ole tullut.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4, jonka lupasin tehd\u00e4 oli pit\u00e4\u00e4 kaikille palautekeskustelut ja se on ollut parasta, mihin olisin koskaan voinut aikana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Aloitin kierroksen tuotannon ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ja nyt ollaan edetty l\u00e4pi organisaation keskijohdon loppumetreille. Lyhin keskustelu on kest\u00e4nyt 50 minuuttia ja pisin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 2 tuntia ja jokainen minuutti on ollut minulle kultaakin kalliimpi, koska tietoni eri osastojen t\u00f6ist\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt noin 110%.<\/p>\n

Olen p\u00e4\u00e4ssyt luopumaan talousasioiden hoidosta, sit\u00e4 ei tule ik\u00e4v\u00e4 ja\u00a0kiistatonta on, ett\u00e4 10 tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 antavat pohjan tarkastella talouslukuja niin syv\u00e4llisesti kuin sielu siet\u00e4\u00e4. Eritt\u00e4in positiivista on se, ett\u00e4 olen saanut siirt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t osaavalle, motivoituneelle ja kehitt\u00e4mishaluiselle henkil\u00f6lle talomme sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Markkinointi, joka on ikuinen syd\u00e4meni valittu, on hankalampi pala pureskella. Siit\u00e4 en haluaisi luopua, mutta aika ei anna my\u00f6ten kehitt\u00e4\u00e4 asiaa sen vaatimalla tasolla. Vasurilla tehty markkinointi on ihan turhaa s\u00e4helt\u00e4mist\u00e4. Viimeisten viiden markkinointiprojektin ainoa pullonkaula on ollut nimelt\u00e4\u00e4n Minna ja hommat eiv\u00e4t meinaa tulla valmiiksi (t\u00e4ll\u00e4 ruoskin itse\u00e4ni erityisesti uusia kotisivujamme<\/a> silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en, ne kun olivat puoli vuotta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 aikataulusta).<\/p>\n

Talon sis\u00e4ll\u00e4 muutos on sujunut aika lailla kitkatta. Huvittavia tilanteita, kun ojennan palaverissa tai kohtaamisissa k\u00e4yntikorttini, tulee viikottain. Vastaanottaja ottaa korttini vastaan, lukee tittelin (odottaa maksimissaan markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4, jos sit\u00e4k\u00e4\u00e4n), jonka j\u00e4lkeinen ilme: priceless. Nuorehko (m\u00e4\u00e4rittelen nyt itseni n\u00e4in kauniisti) naispuoleinen metallifirman toimari on ilmeisesti harvinainen laji. Mutta sen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykseen.<\/p>\n

Hauska tilanne t\u00e4st\u00e4 syntyi, kun olimme lentokoneessa matkalla IFAT-messuille M\u00fcncheniin: vesiasiantuntijamme vieress\u00e4 istunut suomalaisen firman edustaja kyseli, ett\u00e4 oletko ottanut em\u00e4nn\u00e4n mukaan reissuun. Vesiasiantuntijamme esitteli meid\u00e4t: “T\u00e4ss\u00e4 on toimitusjohtajamme”. Min\u00e4 k\u00e4ttelin kaveria ja esittelin itseni niinkuin ei mit\u00e4\u00e4n. Ilme: Absolutely Priceless! \ud83d\ude00<\/p>\n

Yhteenvetona puolesta vuodesta voisi sanoa, ett\u00e4 vastuu on sellainen kuin kuvittelinkin, teht\u00e4v\u00e4t ovat paljolti samoja kuin ennen, puhelin soi rutkasti enemm\u00e4n (yhden tunnin palaverin aikana saattaa helposti tulla kuusi\u00a0puhelua, joihin en kyll\u00e4 valitettavasti juuri soittele takaisin), haasteet ja mahdollisuudet ovat tasapuolisesti isompia, valvottuja \u00f6it\u00e4 on yht\u00e4 paljon tai v\u00e4h\u00e4n kuin ennenkin ja se parin viikon mahajuttukin taisi olla joku ukrainalainen p\u00f6p\u00f6, eik\u00e4 vatsahaava. Eli ihan hyvin menee!<\/p>\n

Aikuisten oikeasti minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4, koska ex-tj istui sein\u00e4n takana joka p\u00e4iv\u00e4 ja Dream Team jeesaa juuri siin\u00e4, miss\u00e4 sen on tarkoituskin eli jakaa asiantuntijuuttaan omilta osastoiltaan. Kun tukiverkostot ovat kunnossa, nuoralla on helpompi k\u00e4pp\u00e4ill\u00e4. Ja siell\u00e4 k\u00e4pp\u00e4ill\u00e4\u00e4n ihan omilla tossuilla, eik\u00e4 niill\u00e4 saappailla, jotka tuntuivat olevan tarjolla vuodenvaihteessa koossa 56.<\/p>\n

Joten Bring it on baby, I’m ready to rock and roll!!<\/p>\n\n\n