{"id":3826,"date":"2021-11-11T16:20:32","date_gmt":"2021-11-11T13:20:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.ferroplan.fi\/blogi\/?p=3826"},"modified":"2021-11-11T16:20:32","modified_gmt":"2021-11-11T13:20:32","slug":"yksinkertaisia-tuotantototuuksia-japanista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ferroplan.fi\/blogi\/blog\/2021\/11\/11\/yksinkertaisia-tuotantototuuksia-japanista\/","title":{"rendered":"Yksinkertaisia tuotantototuuksia Japanista"},"content":{"rendered":"

\"people<\/p>\n

HBR kirjoittaa Yksinkertaisia tuotantototuuksia Japanista -artikkelissaan kiinnostavia faktoja: on olemassa paljon stereotypioita japanilaisesta teollisuudesta, mutta my\u00f6s paljon v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja faktoja, jotka selitt\u00e4v\u00e4t japanin teollisuustuotannon menestyksen huomattavasti paremmin. T\u00e4ss\u00e4 muutama poiminta artikkelista.<\/a><\/p>\n

Enemm\u00e4n insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 jokasita tuotannon ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohti<\/strong><\/p>\n

Yleisesti voidaan todeta, ett\u00e4 tuotantoty\u00f6ntekij\u00f6iden ja insin\u00f6\u00f6rien suhde Japanissa on noin nelj\u00e4n suhde yhteen. Toisaalta kehyttyneemp\u00e4\u00e4 teknologiaa, kuten satelliittikomponentteja valmistavissa yrityksiss\u00e4 saattaa insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 olla enemm\u00e4n kuin tuotannon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi suunnitteluyksikk\u00f6 on useimmiten keskitetetty tehtaiden yhteyteen. On siis tavallista, ett\u00e4 suunnitteluinsin\u00f6\u00f6rit k\u00e4yv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tehtaan puolella keskustelemassa tuotannon kanssa.<\/p>\n

Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 suunnitteluun panostaminen tuottaa poikkeuksellisen hyvin. Western Electricin tapauksessa jokainen insin\u00f6\u00f6ri lis\u00e4si tietyn tuotantoty\u00f6ntekij\u00e4n tuotoksen kasvua noin 5 %. Kun huomioitiin tuotantolinjoille kohdennetun ty\u00f6voimaresurssin suuruus ja tuotteiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4, jokainen insin\u00f6\u00f6ri oli useita kertoja tuottavampi kuin tuotantoty\u00f6ntekij\u00e4 ja tuotti s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, jotka ylittiv\u00e4t yritykselle aiheutuvat henkil\u00f6st\u00f6kustannukset.<\/p>\n

Yritykset saattavat kuitenkin ali-investoida suunnitteluun, koska suunnitteluinsin\u00f6\u00f6rin palkkaamisesta saatavaa tuottavuuden nousua ei voida laskea yht\u00e4 helposti kuin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tuotantoty\u00f6ntekij\u00e4n palkkaamisesta tai koneinvestointia. Insin\u00f6\u00f6rin panos on jossain m\u00e4\u00e4rin satunnaista ja ennakoimatonta \u2013 joskus ongelmanratkaisuun tai tuotekehitykseen voi menn\u00e4 viikkoja tai kuukausia. On helppo kuvitella tilanne, joissa ty\u00f6nantaja maksaa palkkaa insin\u00f6\u00f6rille 50 viikkoa vuodessa saamatta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 innovaatiovastinetta, mutta t\u00e4m\u00e4n insin\u00f6\u00f6rin tuotekehityspanos ja ongelmanratkaisu pelk\u00e4n kahden viikon aikana muuttaakin insin\u00f6\u00f6rin vuotoisen ty\u00f6panoksen kannattavaksi. Kun insin\u00f6\u00f6rin palkkaaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sijoituksena, t\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4 investoinnin \u200b\u200bvaihteleva tuotto.<\/p>\n

Valikoiva rekrytointi<\/strong><\/p>\n

Menestyneet japanilaiset elektroniikkavalmistajat palkkaavat eritt\u00e4in valikoivasti. Jokaisella japanilaisella teollisuusyrityksell\u00e4 on pitk\u00e4aikaiset suhteet korkeakouluihin. N\u00e4iin saadaan esiseulottuja, suositeltuja hakijoita, joiden on my\u00f6s l\u00e4p\u00e4ist\u00e4v\u00e4 kirjalliset kokeet ja muut testit. Lopuksi heit\u00e4 haastatellaan, jolloin saadaan selville heid\u00e4n oppimishalukkuutensa ja yhteisty\u00f6kykyns\u00e4. Moni japanilainen yritys palkkaa tuotantoteht\u00e4viin alle puolet hakijoista. Miksi n\u00e4in sitten tehd\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Huolellinen rekrytointi mahdollistaa innovaatioiden korkean tason. Vain \u00e4lyk\u00e4s ja hyvin motivoitunut ty\u00f6voima tuottaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 innovaatioita. Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 puoltaa t\u00e4t\u00e4: ty\u00f6ntekij\u00f6iden parannusehdotusten ansiosta kaksi japanilaista teollisuusyrityst\u00e4 s\u00e4\u00e4stiv\u00e4t 1 987 dollaria ja 2 160 dollaria jokaista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohden vuonna 1981. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 parannusehdotuksista olivat pieni\u00e4, tuottaen keskim\u00e4\u00e4rin noin 40 dollarin s\u00e4\u00e4st\u00f6n vuodessa. Parannusehdotukset vaativat harvoin suuria investointeja ja ne voitiin yleens\u00e4 toteuttaa harkinnanvaraisella budjetoinnilla.<\/p>\n

Ainutlaatuinen p\u00e4\u00e4omarakenne<\/strong><\/p>\n

Yksi poikkeuksellinen piirre vaikuttaa my\u00f6s: japanilaisten p\u00f6rssiyritysten p\u00e4\u00e4omistajat ovat yleens\u00e4 muita yrityksi\u00e4. Yksityishenkil\u00f6t omistavat vain alle 10 % osakkeista Tokion p\u00f6rssin ensimm\u00e4isen listauksen yrityksist\u00e4, joihin kuuluu Japanin 1 005 suurinta julkisesti noteerattua yrityst\u00e4.<\/p>\n

Jos esimerkiksi yrityksen tavarantoimittajat sek\u00e4 toisaalta asiakkaat omistavat yrityksen osakkeita, ovat omistajat sen kannalla, ett\u00e4\u00a0 yrityksen tuotannon tulee pysy\u00e4 korkealla ja hinnat alhaisena. Toisin sanoen, osakkeita omsitavat toimittajat sek\u00e4 asiakkaat mieluummin maksimoivat oman liikevoittonsa sen sijaan, heid\u00e4n omistamansa yritys maksimoisi omaa voittoaan. Koska omistajuus on n\u00e4in verkottunutta, parantuu resurssien kohdentuminen ajan saatossa koko arvoketjussa.<\/p>\n\n\n