H
evosharrastaja ja sähköu-
rakoitsija
Ilkka Eklund
kärrää hevosenlantaa tal-
linsa omaan lantalaan.
Hän onkin ainoa lanta-
lan omistaja Orimattilan
hevoskylässä, joka on paikallinen
hevosyrittäjien keskittymä. Muut
yrittäjät kuskaavat lannan jatkokä-
sittelyä varten pois hevoskylästä,
mihin käytetään käsittely- ja kulje-
tusmaksuineen tuhansia euroa vuo-
dessa tallia kohti.
Eklund päätyi oman lantalan han-
kintaan EU-säädösten takia ja kos-
ka pystyy levittämään lannan 6-8
kuukauden kuluttua omalle pellol-
leen. Tätä mahdollisuutta ei monella
muulla hevosyrittäjällä ole.
Orimattilan hevoskylän hevosen-
lannan energiakäyttöä on tutkittu
viime vuosina tarkasti.
Hevosyrittäjien mielestä lannan
poltto olisi ainoa oikea ratkaisu,
mutta haasteet alkavat jo säädösten
tasolta. Vaikka EU-säädäntö sallii
hevosenlannan polton, Suomessa
hevosenlanta on joutunut jätelistal-
le. Esimerkiksi Ruotsissa lantaa saa
polttaa, koska siltä puuttuu jätteen
status.
– Suomessa luetaan sääntöjä ja
asetuksia liian tunnollisesti. Hevo-
senlanta on bioperäinen aine, joka
Suomessa rinnastetaan virheellisesti
lietteeseen. Etenkin kutterinpurua
sisältävä lanta olisi omiaan polttoon,
sanoo Eklund.
Suomessa tuli voimaan vuonna 2013
jätteenpolton asetuksen päivitys, jonka
ajateltiin edistävän hevonsenlannan
polton sallimista, mutta tosiasiassa se
koski vain kaasutusta; hevonsenlanta
pysyy edelleen jätelistalla.
– Niin kauan kuin lanta pysyy jäte-
listalla, siihen sovelletaan jätteen-
polttoasetusta, joka asettaa erittäin
korkeat vaatimukset esimerkiksi sa-
vukaasujen mittaamiselle ja jälkipol-
tolle, kertoo Lahden Seudun Kehitys
LADEC Oy:n asiakkuuspäällikkö
Esa Ekholm
.
– Hevosenlanta asettaa myös koos-
tumuksensa takia haasteita poltolle.
Kuivikkeena käytetään muun muassa
kutterinpurua, turvetta ja olkea, joil-
Hevosenlanta on
bioperäinen aine,
joka Suomessa
rinnastetaan
virheellisesti
lietteeseen.
P*SKEMPI
JUTTU
12
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11 13,14,15,16