Pomot BB-taloon

Eletään muutaman asian kulta-aikaa. Nimittäin sienten ja klustereiden, joita syntyy tällä hetkellä samaa tahtia. Veikkaan, että monet kokevat sienten olevan hyödyllisempiä kuin kaikki klusterit yhteensä.

Sienillä ja klustereilla on muutakin yhteistä kuin kasvuaika. Wikipedia määrittelee klusterin näin:

Klusteri (engl.cluster, suomeksi myös ryväs eli rypäs) yleisterminä tarkoittaa joukkoa samanlajisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä. Toiminnallisten kohteiden muodostaman klusterin osien ajatellaan useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena.

Oleellista on, että klusterin osien ajatellaan useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään. Hyvä, että keskellä on noin monta määritelmän tyhjäksi tekevää sanaa, koska juuri tässä kohdassa klusterin haasteet alkavat.

Klusteriin eli yritysrypäkseen osallistuvat yritykset lähtevät mukaan toivorikkaina kuin joulutontut, mutta homma karahtaa pikkujuttuun nimeltä asenne. Suomessa vallitsee pelko kertoa muille omista (liike)ideoistaan, kehityshankkeistaan tai mistään sisäisistä asioista. Pelätään, että joku varastaa ideat tai ainakin tulee sairaalloisen kateelliseksi niistä. Ja usein myös tulee, mikä taas osaltaan estää aidon yhteistyön syntymisen.

Klusterin kokouksissa luvataan sekä hyvää että kaunista, mutta kotiyrityksessä yhteys otetaan vanhaan tuttuun alihankkijaan tai kaveriin, jonka kanssa on toimittu vuosia. Aidon yhteistyön lisäksi toiminnasta puuttuu avoimmuus ja luottamus.

Eräässä klusterin aloituspalaverissa tällä viikolla pohdittiin, onko suomalaisilla toimijoilla tarpeeksi osaamista lähteäkseen yksin (yhdessä) valloittamaan suurta maailmaa. Ehdotettiin eurooppalaisten ottamista mukaan uskottavuuden lisäämiseksi. Lisäksi pohdittiin suurten ja pienten yritysten motiivia klusteriin kuulumiseen. Joutuvatko isot vetureiksi, raahaamaan pieniä perässään kuin kivirekeä?

Uskon klusterien voimaan, kunhan seuraavat asiat saadaan kuntoon:

  1. Asenne. Ei varmasti oteta mitään eurooppalaisia yrityksiä mukaan tähän. Eikä ainakaan ruotsalaisia. Meillä ON osaamista ja siihen pitää luottaa ja lähteä viemään sitä maailmalle rinta kaarella.
  2. Avoimmuus. Ymmärrän kilpailijoiden kyräilyn toisiaan kohtaan, mutta muut voisivat höllätä vähän. Ideat rohkeasti esille. Koskaan ei voi tietää, mitä niistä kehittyy, kun uusia tahoja otetaan mukaan keskusteluun.
  3. Isot ja pienet yhdessä. Ison yrityksen edustaja kertoi, että he tekisivät mielellään yhteistyötä pienen kanssa, koska pienissä yrityksissä ollaan innovatiivisia. Ideat pieniltä, resurssit isoilta.
  4. Itseohjautuvuus. Ylhäältäpäin annettu tehtävänanto ei motivoi ketään. Kun ryhmän annetaan itse valita koulutusympäristönsä ja oppia vapaasti toisiltaan, tulokset ovat hyödyllisiä kaikille jäsenille.
  5. BB-talo. Klusterin jäsenet on suljettava BB-talon tyyliseen paikkaan kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen tiedetään, kuka on kaveri ja kuka ei. Kokemuksen jälkeen on myös selvä, kelle soitetaan ensin.

No, missä olisi hyvä paikka BB-klusteritalolle?

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin Pomot BB-taloon