Loman käyttöohje, kaiken varalta

green trees beside body of water during daytime

Niin, onko lomailu tarpeen? Onko loma aina myönteinen asia? Kuinka pitkä loman pitää olla? Tässä tiivistelmä Duodecimin palauttava loma -artikkelista. Hyvä uutinen on, että moni meistä lomailee jo varsin palauttavasti ilman lääkärin ohjeistusta.

Onko loma ihmiselle tarpeen?

Lomalla on myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin (de Bloom ym. 2009). Miksi? Loman aikana ihmiset olivat paremmalla tuulella ja kokevat itsensä terveemmiksi, tyytyväisemmiksi, energisemmiksi ja vähemmän jännittyneiksi (de Bloom ym. 2010). Lomaa viettäneet kokivat itsensä hieman onnellisemmiksi kuin ne, jotka eivät viettäneet lomaa (Nawijn ym. 2010).

Onko loma aina myönteinen asia?

Talvilomaa käsitelleessä tutkimuksessa todettiin, että hyvinvointi parani loman aikana suurimmalla osalla lomailijoista (de Bloom ym. 2011a). Kaikki eivät kuitenkaan kokeneet tätä positiivista vaikutusta.

Miten lomasta hyötyy eniten?

Winwoodin (2007) mukaan lepo ja vapaa-aika edistävät fyysistä palautumista. Henkistä palautumista puolestaan edistävät työstä eroava puuhastelu. Ne työntekijät, joiden hyvinvointi koheni loman aikana, olivat olleet lomallaan aktiivisia ja harrastaneet fyysisiä ja ylipäätään itseä miellyttäviä aktiviteetteja (de Bloom ym. 2011a).

Loman myönteiset vaikutukset kasvavat, kun työasiat saa pois mielestä. Työstä irrottautumista auttavat keskeneräisten töiden kirjaaminen muistiin ja mahdollisesta sijaistamisesta sopiminen. Rauhallinen töihin paluu ja rentoutuminen töiden jälkeisellä vapaa-ajalla on todettu pidentävän loman myönteisiä vaikutuksia (Kühnel ja Sonnentag 2011).

Kuinka pitkä loma?

Vähintään muutama päivä. Psyykkisen hyvinvoinnin on todettu paranevan jo noin viikon mittaisen talviloman sekä lyhyen, keskimäärin nelipäiväisen loman aikana (de Bloom ym. 2010). Lyhyestäkin lomasta on siis hyötyä. Fyysiseen palautumiseen tarvittavan irtautumisen kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä: mitä isompi kuormitus, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen palautumisen onnistumiseksi (Kinnunen ja Mauno 2009).

Onko yksi pitkä loma parempi kuin useampi lyhyt?

Monta lyhyttä. Loman vaikutusten on todettu haihtuvan melko nopeasti loman jälkeen (Westman & Eden 1997, de Bloom ym. 2009). Väsymystä vähentävä vaikutus kesti hieman pidempään kuin vaikutukset muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin (de Bloom ym. 2010). Henkilöillä, joiden hyvinvointi parani loman aikana, vaikutus kesti keskimäärin 2–4 viikkoa. Koska loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia, suositellaan, että lomia pidettäisiin vuoden aikana useampia kuin yksi.

Saako lomalla tehdä töitä?

Ei. Palautuminen työkuormituksesta onnistuu parhaiten silloin, kun vapaa-ajalla ei hoideta työasioita. Työnteko lyhyen loman aikana heikensi loman jälkeistä hyvinvointia (de Bloom ym. 2011b).

Pitääkö lomalla lähteä jonnekin?

Mahdollisesti. On viitteitä siitä, että työkuormituksesta palautuminen onnistuu paremmin, kun työntekijä lähtee pois arkiympyröistään (de Bloom ym. 2010). Nawijn ym. (2010) totesivat lomamatkan edistäneen onnellisuutta kotiinpaluun jälkeen vain silloin, kun matkan koettiin olleen hyvin onnistunut ja rentouttava.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Näin syntyy vaikuttava presentaatio McKinseyn tavalla

turned on LED projector on table

Helsingin Sanomat tarjoilee 11 presentaatiovinkkiä. Hanieh Taipalus työskentelee konsulttitoimisto McKinseyllä. Iso osa hänen työtään on tehdä esityksiä, joiden tarkoitus on vakuuttaa kuulijat. Mitä hyvä esitys sisältää? Keräät dataa, analysoit sitä ja esität kuulijoille suosituksia päätöksenteon tueksi. Tässä vinkit.

Kirkasta ongelma

Ennen esityksen tekemistä kannattaa miettiä hetki: mikä oli se ongelma, joka esityksessä yritetään ratkaista? Jos se ei ole täysin kirkas, hyvää esitystä tuskin saadaan aikaan. Kaikkein tärkeintä on, että pääongelman ja siitä tehdyn johtopäätöksen kertoo selkeästi.

Kirjoita juoni

Juoni on esityksen kulku: kuvaa ongelma, mahdollinen ratkaisu, ja mitä tehdään seuraavaksi. Juoniluonnosta on helppoa kehittää vielä eteenpäin. Jos tarinan kulun auki kirjoittamisen jättää väliin, kaikki sen jälkeen muuttuu pidemmäksi ja vaikeammaksi.

Tee esityksestä pyramidi tai polku

Pyramidimalli on tapa, jossa kerrotaan ensin johtopäätökset ja ratkaisuehdotus, eli edetään ylhäältä alas. Aluksi kerrotaan johtava väite. Se vastaa kysymykseen siitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Sen jälkeen pääväitettä tuetaan lisäargumenteilla.

Aina ei kannata kuitenkaan mennä esityksessä heti johtopäätöksiin. Rakenna esitys silloin niin, että otat kuulijan mukaan. Tärkeää on, että menet läpinäkyvästi läpi koko ajattelupolun, jonka olet itsekin kulkenut. Lopulta kyse on kerronnasta. Johtopäätökset syntyvät suuresta määrästä kerättyä dataa ja markkinoiden trendejä, ja se pitäisi jäsentää selkeäksi tarinaksi – joka tällä kertaa satutaan kertomaan ehkä PowerPointeilla.

Opiskele yleisösi

Vaikka esitys olisi kuinka hyvä tahansa, sen voi aina pilata sillä, ettei ole opiskellut kuulijoitaan etukäteen. Mieti viestisi kohdistamista jo etukäteen: ketkä ovat itsellesi tärkeitä ryhmiä ja ihmisiä.

Puhu ihmiselle, älä yleisölle

Älä katsele ympäriinsä, vaan valitse aina yksi ihminen, jolle sanot yhden lauseen tai asian. Kuulijat pitivät esitystä vaikuttavana.

Pidä taukoja

Monelta unohtuvat tauot, joko innostuksen tai hermostuksen takia. Esitystä pitäessään unohtaa helposti, että muille asia voi olla hyvinkin uusi.  Suomessa siedetään pitkiä hiljaisuuksia. Ei hiljaisuus välttämättä tarkoita, etteivät kuulijat pitäisi esityksestä. He saattavat pohtia asiaa.

Vaikuta inhimilliseltä, älä fiksulta

Miten esiintyessään oppii kuulostamaan fiksulta? Faktat auttavat olemaan fiksu. Jos presentaatio on täynnä raskasta dataa, kannattaa keskittyä yksinkertaiseen puheeseen ja ymmärrettävyyteen.

Anna kuulijoiden ratkaista

Usein esityksen aikana voi joutua vastaamaan kysymyksiin, joihin ei välttämättä osaa suoraan vastata. Se ei ole vaarallista. Asia on hallittava, mutta ei se tarkoita, että jokaiseen asiaan olisi vastaus. Sen sijaan voi kuulijat ottaa mukaan: voi kysyä, olisiko jollain muulla näkemystä asiaan.

Kerro seuraukset ihmisille

Seuraukset on muistettava viedä ihmisen tasolle. Jos puhuu vain isosta kuvasta, voi vaikuttaa siltä, ettei ymmärrä ihmisten tai yritysten arkea. Kuulijoissa voi olla toimitusjohtajaa, tuotantojohtajaa ja talousjohtajaa. Yksi ajattelee yrityksen visiota, yksi idean viemistä läpi käytännössä, kolmas rahaa. Kuulijoiden joukossa on monia näkökulmia.

Pyydä palautetta

Jos haluaa kehittyä esiintyjänä, on kehitettävä myös oman yrityksensä tai yhteisönsä palautekulttuuria. Pyydä palautetta jatkuvasti. Pyydä sitä kollegoilta ja ihmisiltä, joille esiinnyt. Palautteessa ei kannata tyytyä tsemppipeukkuun. Kuulijaa tai kollegaa voi pyytää kiinnittämään huomiota vaikka johonkin tiettyyn yksityiskohtaan

Tee jälkityöt

Esitys ei lopu viimeisen kalvon jälkeen. Onnistumisessa on kyse siitä, miten esitys motivoi muutosta. Esimerkiksi taitava myyjä ottaa yhteyttä kuulijoihin parin päivän päästä ja kysyy, miltä tuntuu: oliko riittävän selkeää, jäikö kysymyksiä? Oliko joku eri mieltä? Ratkaisiko esitys ongelman?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

B2B-maailman erityispiirteet on hyvä kerrata aina välillä

aerial photo of pile of enclose trailer

B2B-yritysten on hyvä tiedostaa liketoimintaympäristön erityispiirteitä ja pinnan alla olemassaolevia lainalaisuuksia. Marketing Society listasi tärkeimmät:

Markkinoiden koko. B2B-markkinat ovat puhtaasti potentiaalisten ostajien määrällä mitattuna pienempiä kuin kuluttajamarkkinat. Usein tietyn toimialan potentiaaliset asiakkaat voidaan listata hyvinkin nopeasti.  Jopa maailmanmarkkinoilla ostajien määrä voi olla melko pieni. B2B-markkinoinnin on oltava täsmällistä ja se kohdistuu usein pieneen yleisöön.

Ostotiheys. B2B-yrityksen suurien investointien välillä on useita vuosia tai vuosikymmeniä. Tämä tarkoittaa, että asiakkaaseen pitäisi olla yhteydessä, jotta tietää mitä on tulossa, mutta ei kuitenkaan ärsyttävän usein. Yksi tapa lisätä kauppaa on tuotteistaa palveluita, ja tehdä säännöllisestä huollosta tai kunnossapidosta oma tuotteensa, jota myydään asiakkaille valmiina palvelupakettina. Toisaalta harvahkot investoinnit tarkoittavat myös sitä, että kasvaakseen on löydettävä uusia markkinoita.

Ammatilliset verkostot. Koska B2B-markkinat ovat usein pienet, verkostot ovat tärkeitä. Pusakaradiomarkkinointi toimii, hyvässä ja pahassa. Lisäämällä luottamusta vahvistetaan organisaatioiden välisiä yhteyksiä. Kontaktit ja suhteet yrityspäättäjiin voivat olla B2B-markkinoinnin pääasiallisena tavoitteena.

Muodollisempi ostostoiminta. Ostot ja investointipäätökset ovat yleensä organisaation tietyn ryhmän tekemiä yksityiskohtaisia arviointiprosesseja. Ostoprosessi on kuitenkin aina ainutlaatuinen, koska yritysten erilaiset organisaatiorakenteet ja kulttuurit vaikuttavat taustalla. Jotkut yritykset käyttävät jäykkiä hyväksyntäprosesseja, joissa edetään askel kerrallaan, aina samalla tavalla, kun taas toiset täsmälleen samalla sektorilla toimivat yritykset saattavat tehdä ostopäätöksiä muutaman avainhenkilön näkemyksen pohjalta. Yritysviestinnän on oltava tiukasti integroituna mahdolliseen ostoprosessiin: on tarjottava myynnille oikeat työkalut oikeaan hetkeen, jotta ostotoimintaan voidaan vaikuttaa oikealla tavalla.

Asiakkuuksien hallinta. Pidempään toimissaan yritykselle syntyy vakioasiakkuuksia. Tämän seurauksena monille asiakkuuksille on nimetty yhteyspäällikkö. Tämän henkilön rooli, pätevyys ja asema vaihtelevat toimialoittain: henkilökohtaisesta osaamisesta ja tietotaidosta tulee tärkeää, sillä vuosikymmeniä kestänyt asiakassuhde rakentuu jossain määrin aina yhden henkilön osaamisen ja henkilökemioiden varaan. Henkilöstöstä kannattaa siis pitää huolta.

Alakohtainen asiantuntemus. Useimmat ostopäätöksistä vastaavat olettavat, että heidän alansa tuntemus on merkki siitä, että toimittaja ymmärtää heidän tarpeensa. He odottavat toimittajiensa ymmärtävän toimialansa kielen, historian, tärkeimmät suuntaukset ja tärkeimmät kilpailijat. Tämän seurauksen B2B-toimittajalla täytyy olla alakohtaista asiantuntemusta talossa: tämä kytkeytyy edelliseen asiakkuuksien hallinta -kohtaan.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Saako ihmisen vielä reagoimaan (ostamaan) sähköpostia lähettämällä?

envelope paper lot

Saa, jos osaa asettua vastaanottajan asemaan edes hieman.

Täältä parhaat vinkit tiivistettynä!

  • Kampanjasähköpostin tulee olla yksinkertainen ja ytimekäs. Liian usein halutaan, että sähköposti myy tuotteen kuin itsestään, ja listataan sähköpostiin mukaan varmuuden vuoksi kaikki mahdollinen. Näin yritetään kasvattaa sähköpostin avaavan potentiaalisen asiakkaan kokemaa arvoa, mutta itse asiassa tämä vain vähentää mielenkiintoa sekä koko postin klikkaamisen todennäköisyyttä. Kannattaa aloittaa kampanjakirje erottumalla esimerkiksi kovalla tarjouksella, muutamalla avainkohdalla ja lisätä yhteystiedot loppuun.
  • Viestin täytyy vedota. Älä puhu liian yleisesti tai jaa yleisiä toimialatietoja­ – ole suora ja mene asiaan. Kiinnitä huomio muutamalla sanalla, ja käytä luetteloita, jotta potentiaalinen asiakas lukee mailin loppuun ja lopuksi ehkä jopa ottaa yhteyttä. Tämä vaatii yleensä jonkin verran kohdeyleisön ymmärtämistä.
  • Sähköpostin koko tarkoitus on saada mahdollisimman monta potentiaalista asiakasta toimimaan halutulla tavalla: napsauttamaan painiketta, tai soittamaan tai kenties varaamaan esittelyajan. Älä ole epäselvä ja varmista, että toimintakehotus on selkeä ja yksiselitteinen (pyydä tarjous, varaa aika).
  • Laskeutumissivun pitäisi olla informatiivinen: tuotteista ja palveluista voi kertoa enemmän ja tarjota esimerkiksi ladattavaa esitettä, joka saattaa olla kiinnostava potentiaaliselle asiakkaalle. Toisin sanoen: laskeutumissivun mahdollisuuksia ei kannata hukata laittamalla sinne pelkästään samoja asioita kuin kampanjakirjeeseen.
  • Kampanjakirjeen jälkeen pitää reagoida ajoissa. Sähköpostilla tehty markkinointi on vain yksi pala kokonaisuutta: sen jälkeen on kontaktoitava jollain tavalla. On luotava prosessi ja myyntisuppilo, jossa potentiaalinen ostaja kulkee eteenpäin, kunnes saadaan jonkinlainen lopputulos.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Asiakasymmärrys kasvaa pullakahveilla juttelemalla, ei välttämättä sähköpostikyselyllä

black electric pylon under orange clouds during daytime

Miten asikastyytyväisyyttä kannattaa tutkia? Sähköpostilomakkeella? Puhelimella? Epävirallisilla pullakehveilla? Riippuu vähän, mutta yhden hyvän esimerkin tarjoilee Helsingin Sanomien juttu Caruna-shäkönsiirtoyhtiöstä. Caruna lähti siis selvittämään, miksi sitä vihataan niin paljon Suomessa. Tässä lyhyt tiivistelmä jutusta (maksumuurin takana).

Suomessa kohistiin 2010-luvulla Carunan sähkönsiirtohintojen huimista korotuksista: hintoja nostettiin kerralla jopa 27 prosenttia. Kuluttajat eivät mahtaneet korotuksille mitään, sillä he eivät voineet valita sähkönjakelua hoitavaa yritystä itse, tai kilpailuttaa niitä.

Carunan päätti selvittää vihan juurisyitä asikastutkimuksella, jossa käytettiin metodina etnografiaa. Etnografia on keino, jossa osallistutaan ja havainnoidaan kohteen elämää läheltä. Tunnettu esimerkki metodologian käyttämisessä yritysmaailmassa on tanskalainen Lego: lelujätti oli konkurssikypsä, kun se teki etnografisen tutkimuksen lasten leikeistä. Tulosten perusteella se pisti uusiksi koko strategiansa. Yritys nousi uuteen kukoistukseen.

Carunan asiakastutkimus tehtiin niin, että konsultit vierailivat asiakkaiden kodeissa ja viettivät siellä kolme tuntia jutellen, kahvitellen ja teettäen erilaisia harjoituksia. Keskusteluissa ei puhuttu vain Carunasta, vaan vähän kaikesta: arjesta, elämästä, arkeen liittyvistä kuluista, suhtautumisesta erilaisiin yrityksiin ja koko Suomen tulevaisuuteen. Sitten kenttätyön materiaali analysoitiin.

Vihan taustalla oli neljä teemaa, ei siis pelkkä sähkön siirtohinta:

  • Ensimmäiseksi hmiset olivat huolissaan asuinseudustaan. Mitä kauemmas kaupunkikeskuksista mentiin, sitä epäluuloisempia, ärtyneempiä ja vihamielisempiä vastaajat olivat. Monen vastaajan asuinalueella elinvoimaisuus uhkasi sammua. Palveluja oli keskitetty, ne katosivat kylistä yksi kerrallaan. Investointeja ei enää tehty, tiet ja muu infra olivat huonossa kunnossa.
  • Toinen teema oli kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Valtiovalta ei tuntunut tekevän riittävästi eikä maalla asuvia arvostettu. Kaupungistumiseen suhtauduttiin kriittisesti. Tuntui epäreilulta, jos sähkönsiirrostakin joutui maksamaan kaupunkilaisia enemmän.
  • Kolmas esiin noussut teema oli halu varautua. Epävarmassa maailmassa kodista oli tullut paikka, jossa asiat olivat omissa käsissä. Kodin turvallisuudesta haluttiin pitää huolta, tehdä itse sähkötyöt ja varautua sähkökatkoihin. Omavaraisuus kiehtoi kaikkia vastaajia.
  • Neljäs keskusteluissa noussut teema oli tietenkin itse sähkönsiirto: se tuntui kalliilta, yhtiöt epäoikeudenmukaisilta. Ihmisistä oli väärin, että he eivät saaneet valita omaa sähkönsiirtoyhtiötään. Haastateltavien mielestä suurille yksityisille yrityksille oli annettu rajaton hinnoitteluvalta, mutta ei vastuuta.

Mitä hyötyä yritykselle on siis tuntea asiakkaansa paremmin, ja mikä muuttui?

Oli kyseessä B2B tai B2C, taustalla on aina ihminen. Ei kannata olettaa oikeastaan yhtään mitään. Usein syyt yrityksen joko hyvän tai huonon maineen taustalla ovat moninaisia.

Caruna oppi että pitkäaikainen huono maine saattaa tehdä yrityksestä liian ylivarovaisen. Yrityksessä aletaan pelätä, että jos asioita avataan, tulee taas joku uusi ongelma, ja että avoimuus vaan pahentaa tilannetta. Viestintä käpertyy ja muuttuu pelokkaaksi.

Tiivistettynä: asiakkaan tai loppukäyttäjän kotikentällä tehdyt tuntien mittaiset haastattelut ovat hyvä työväline: ne auttavat ymmärtämään asiakkaita ja näkemään heidät aivan uusin silmin, sillä koskaan ei kannata olettaa. Pitää olla valmis kuuntelemaan ja ymmärtämään kuulemansa, koska sama viesti ei pure kaikkiin asiakkaisiin.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Yksinkertainen (asiakkaan matka) on kaunista, ainakin joskus

black floor lamp at the corner

Voi olla houkuttelevaa tarjota asiakkaille loputon joukko tuotteita ja palveluja, mutta tutkimus osoittaa, että yksinkertaisuus joskus paras vaihtoehto sekä yrityksen arvon että asiakasuskollisuuden kasvattamisessa. Miten rakennetaan sujuva ja yksinkertainen asiakaskokemus? Tässä neljä kohtaa HBR:n artikkelista.

Tunnista ja kerro ensin sisäisesti, mitä yksinkertaisuus merkitsee.

Yksinkertaistetun asiakaskokemuksen rakentaminen alkaa tunnistamalla, mitä “yksinkertainen” tarkoittaa. Se edellyttää sekä tuotekehityksen että myynnin ja markkinoinnin käytäntöjen tarkastelua: kenties vähemmän monimutkaisuutta, alennuksia ja mainoskampanjoita. On määriteltävä, mitkä alueet ja toiminnot hyötyvät eniten yksinkertaistamisesta, sillä kaikkiin toimintoihin se ei toki sovi.

Kun ensisijaisen tärkeät alueet on tunnistettu, on tärkeää, että johto viestii niistä selkeästi. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi organisaation arvoissa tai strategiassa puhutaan yksinkertaisuuden merkityksestä, ja että linjaukset juurtuvat hiljalleen osaksi yrityksen kulttuuria.

Älä rakenna vain yksinkertaista tuotetta, rakenna yksinkertainen asiakasmatka.

Tuotteeseen keskittyminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on asiakaskokemus: kuinka voit helpottaa asiakkaiden ymmärrystä ja hankintapäätöksen syntymistä? Voitko tarjota yksinkertaisempia tuotteita tai ominaisuuksia, vaarantamatta ratkaisun tehokkuutta? Kuinka luodaan kohdennettuja markkinointikampanjoita, jotka puhuvat asiakkaan kieltä, sopivana ajankohtana ja sopivassa kanavassa? Voitko tehdä hinnoittelusta avoimempaa tai selkeämpää, jopa läpinäkyvää?

Yksinkertaisen asiakaskokemuksen saavuttamiseksi täytyy joskus pohtia monimutkaisia asioita sisäisesti.

Yksinkertaisuuden asettaminen etusijalle asiakaskokemuksessa ei ole aina helppoa. Päin vastoin, asiakaskokemuksen yksinkertaistaminen voi olla monimutkainen sisäinen prosessi.

Saattaa olla haasteellista selvittää, mitä asiakkaat todella haluavat (sen sijaan, mitä sanovat haluavansa, sillä joskus halu ja tarve ovat eri asioita, mutta taitava myyjä tunnistaa tämän ilmiön). Tunnista asiakkaiden toistuvat ja samankaltaiset ongelmat ja suunnittele tuotteesi ja sen ominaisuudet vastaamaan näihin tarpeisiin mahdollisimman sujuvasti ja yksinkertaisesti.

Muista, että yksinkertaisuus ei ole aina ratkaisu.

Yksinkertainen asiakaskokemus ei ole kuitenkaan patenttiratkaisu. Jos esimerkiksi työskennellään uuden asiakkaan kanssa, voi tuotteista aluksi puhua ainakin aluksi yleisemmällä tasolla. Kokeneemman asiakkaan kanssa mennään kenties suoraaan tarjotun ratkaisun teknisiin yksityiskohtiin. Sama pätee jossain määrin myös tuotteisiin: joissakin tilanteissa asiakkaat suosivat yksinkertaista tuotetta, joka vain tekee yhden asian hyvin, mutta toisissa asiakas tarvitsee monimutkaisen kokonaisratkaisun.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Miten meillä menee; katsaus aikaansaannoksiin ja tulevaisuuteen!

Tässäpä nopea katsaus siihen, mitä uutta Ferroplanin tuote- ja palvelurintamalla on edellisen ja tämän vuoden aikana tapahtunut!

  • Mekaanisen metsä- ja sahateollisuuden ratkaisuihin pääset tutustumaan täällä. Ferroplan suunnittelee ja valmistaa esimerkiksi sahansyötöt, porrasannostelijat ja tukkikuljettimet. Myös huoltopalvelut saat meiltä. Tarjoamme kotimaisen kokonaisratkaisun.
  • Esisuunnitteluun pääset tutustumaan tästä. Me tiedämme, että hyvä esisuunnittelu säästää rahaa. Esisuunnittelun avulla voidaan todistaa kuljetinjärjestelmän tuomat hyödyt: henkilöstötarve pienenee, tuotantovolyymi kasvaa, läpimenoaika nopeutuu, hylky vähenee ja huoltokulut laskevat. Lisäksi työturvallisuus paranee. Esisuunnittelu ei sido mihinkään, ja suunnittelun arvo hyvitetään, kun kaupat syntyvät.
  • Saksilavat löydät täältä. Saksilavamme on teollisuusympäristöön 3000–5000 kilon kuormalle suunniteltu nostin. Saksilavasta on saatavilla sekä putki- (SLP) että levymallit (SLL). Kuljetinintegraatiot onnistuvat esimerkiksi ketju- ja rullakuljettimien kanssa.
  • Haluamme tarjota tuotteillemme tietenkin kattavaa huoltopalvelua; lisää voit lukea täältä. Palveluvalikoimaamme kuuluvat huoltokartoitukset, huoltokoulutukset, varaosat, kuljetinjärjestelmien modifikaatiot sekä kattavat huoltopalvelut. Varsinaisista laiterikoista päästään eroon ennakoivalla huollolla: säännöllinen huolto tarkoittaa asiakkaallemme siis suoraa rahansäästöä.

Entä mitä on odotettavissa vielä tänä ja ensi vuonna? Elintarviketeollisuuden käyttöön soveltuvia kuljetinratkaisuja, uusia referenssejä, kenties enemmän liikkuvaa kuvaa ja toivottavasti messutapahtumia, sillä parasta markkinointia on näyttää, miten tuotteemme toimivat elävän messuyleisön edessä, sen sijaan että kertoisimme pelkästään niiden hienoudesta esitteessä.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Miltä näyttää vuosi 2021 teollisuusmaailmassa?

man in blue jacket standing beside brown wooden post

Deloitte julkaisi raportin, jossa selvitettiin teollisuusyritysten näkymiä vuonna 2021. Raportin vastauksista nousi esiin neljä selkeää trendiä.

Toimintaympäristön muutoksien ennakointi on yhä kriittisempi selviytymistekijä

Vuoden 2020 tapahtumat toimivat herätyksenä: yritysten on syytä varautua todellisiin, globaaleihin yllätyksiin jatkossakin. Usein unohdettu näkökulma on näkyvyys, sillä jos fyysiset tapaamiset ovat jatkossa hankalia, on digitaalisen näkyvyyden syytä olla kunnossa. Näkyvyys voi tarkoittaa eri asioita: jos esimerkiksi demot ja yritysvierailut ovat mahdottomia, on syytä rakentaa vaikkapa virtuaalinen tehdaskierros, jolloin esittelyn voi hoitaa lähettämällä linkin potentiaaliselle asiakkaalle.

Investointi digitaalisuuteen kasvattaa resilienssiä

Yksinkertaisimmillaan digitaalinen kaksonen on fyysisen tuotteen tai sen osan kuva, piirustus tai virtuaalinen komponentti. Se voi olla myös virtuaalisesti esitetty tuotantoprosessi tai jopa fyysinen 3d-tuotantoympäristö. Digitaalisen kaksosen avulla teollisuuden valmistaja voi luoda tuotteen fyysisestä sijainnista riippumatta ja jopa simuloida sen suorituskykyä virtuaalisesti, joutumatta työstämään itse metallia.Johdonmukainen digitalisointi vaatii luonnollisesti investointeja ja kehittämistä.

Vaihtoehtojen tutkailu vähentää häiriötekijöiden vaikutuksia arvoketjussa

Kun teollisuusyritykset arvioivat, miten tuotanto jatkossa toimii, ne kääntyvät modernien digitaalisten työkalujen puoleen: näin voidaan tarkentaa tilannekuvaa esimerkiksi toimitusverkoston osalta. Pandemian alkuaikoina monet yritykset lisäsivät tilannetietouttaan eri tavoin: vastausten mukaan ostajat seurasivat esimerkiksi aktiivisemmin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta ja hintakehitystä. Jotkin valmistajat investoivat automaatioon ottamalla käyttöön digitaalisen hankintaverkon (DSN) saaden näin reaaliaikaisen tilannekuvan hankinnoista ja komponenttien saatavuudesta.

Häiriöt voivat muokata työvaiheita ja -tapoja josutavammiksi

Jos globaalia epävarmuutta ilmenee jatkossakin, teollisuuden valmistajat todennäköisesti suunnittelevat jotkin työtehtävät uusiksi. 61 % kyselyyn osallistuneista avainhenkilöistä aikoo kehittää jonkinlaista työn ja etätyön hybridimallia eri työskentelyprosesseille seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Jätä kommentti

B2B vs B2C

black metal empty building

Ovatko B2B- ja B2C-bisnes eri asioita? Kyllä ja ei. Täältä löytyy hieno tiivistelmä kuluttaja- ja yrityspuolen eroista ja yhtäläisyyksistä. Listoista voi oppia, että välillä kannattaa napata keinoja myös aidan toiselta puolelta, mutta muistaa samalle ne erot.

Tässä B2B- ja B2C -maailman yhtäläisyydet listattuna:

  • Ostotpäätöksen tekee ihminen tai ihmiset.
  • On ansaittava luottamus, jotta kaupat syntyvät.
  • On tehtävä selväksi, että pystyt ratkaisemaan asiakkaan ongelman.
  • On annettava asiakkaille mahdollisuus ottaa yhteyttä eri kanavien kautta.
  • On ylläpidettävä asiakassuhdetta jollakin tavalla myös myynnin jälkeen.
  • Markkinointi toimii käsi kädessä myynnin kanssa.
  • On muistettava, että ihmiset ovat yksilöitä.
  • Potentiaaliset asiakkaast ovat halukkaita käyttämään rahaa juuri tietyn laiseen tuotteeseen tai palveluun.
  • Tunnistetaan ja määritellään ostajapersoonat  ja ihanteelliset asiakasprofiilit, jotta tiedetään kenelle ollaan myymässä ja markkinoimassa.

Tässä puolestaan B2B- ja B2C-maailman erot:

  • B2B-maailmassa on ryhmä käyttäjiä ja päättäjiä, B2C-maailmassa yksittäinen ihminen voi päättää ja ostaa.
  • Yksityiskohtaiset tiedot ovat tärkeitä B2B-maailmassa, kuluttjamaailmassa yleisempi kuvaus riittää.
  • Rationaalinen B2B-maailma vs. emotionaalisempi kuluttajamaailma, vaikka kaikki ihmiset ovatkin sekoitus molempia.
  • Hintojen suuruusluokat: B2B-maailmassa hinnoissa on enemmän nollia perässä.
  • Laajaa käyttääryhmä vs. henkilökohtainen käyttö.
  • Pidempi myyntisykli vs. lyhyempi myyntisykli.
  • Tieto, hyödyt ja ratkaisut vs. viihdyttävä markkinointi.
  • Pidemmät asiakassuhteet vs. lyhyemmät asiakassuhteet, vaikka bärndilojaalisuutta voi syntyä molemmissa.
  • Korkeammat hankintakustannukset vs. matalammat hankintakustannukset.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

B2B-ratkaisun pitäisi vakuuttaa sekä ostaja että loppukäyttäjä

person playing magic cube

Käyttäjä ei ole ostaja.

Kun yritys ostaa B2B-ratkaisuja, yrityksen sisällä on karkeasti kahden tyyppisiä ihmisiä, johtajia ja työntekijöitä. Näillä ryhmillä on erilainen näkökulma ja vastuualueet. Tämä ero tuo myös laitetoimittajaorganisaation suunnittelijoille hankaluuksia. Johtajat ovat päättäjiä, työntekijät eivät. Kenelle ratkaisua ollaan siis suunnittelemassa ja myymässä, kenen ongelmia ollaan ratkomassa?

Suunnittelijat voivat käyttää useita lähestymistapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Ostajakeskeinen lähestymistapa

Perinteinen lähestymistapa keskittyy siihen, mitä ostajat haluavat. Monet toimittajat käyttävät edelleen tätä lähestymistapaa, koska sitä on helpompi myydä. Loppujen lopuksi johtajat päättävät, ostavatko ratkaisun vai eivät. Jos halutaan vakuuttaa ostajan kertaheitolla, kannattaa tarjota jotain, mitä nämä haluavat. Tässä lähestymistavassa johtajien tarpeet ja toiveet asetetaan etusijalle, ja työntekijöihin ja loppukäyttäjiin ei kiinnitetä juurikaan huomiota. Tämän seurauksena monet B2B-ratkaisut ratkaisevat ostajien ja päättäjien ongelmia, mutta eivät välttämättä työntekijöiden. Ratkaisu saatetaan myydä kerran, mutta se saattaa osoittautua epäonnistuneeksi pitkällä aikavälillä.

Työntekijäkeskeinen lähestymistapa

Voidaan valita myös toisenlainen lähestymistapa ja pohtia loppukäyttäjien tarpeita. B2B-maailmassa ratkotaan ongelmia tuotteilla ja palveluilla, mutta B2B-myynti ei ole niin yksinkertaista. Loppukäyttäjä ja ostaja arvottavat ja painottavat tarjotun ratkaisun ominaisuuksia eri tavalla. Tällöin ratkaisu voi olla arvokas työntekijöille, mutta merkityksetön tai arvoton johtajille. Jos johtajat päättävät olla ostamatta ratkaisua, eivät loppukäyttäjät saa haluamaansa ratkaisua, ja esisuunnittelutyö menee hukkaan. Ostajakeskeisen ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan yhdistäminen ja molempien ryhmien kuuntelu  auttaa suunnittelemaan ratkaisuja, jotka täyttävät sekä johtajien että työntekijöiden tarpeet. Tämä lähestymistapa tekee kuitenkin suunnitteluprosessista monimutkaisemman.

Etsit yhteistä ongelmaa, jonka johto ja työntekijät jakavat ongelmaa

Kolmas lähestymistapa on etsiä yleisintä yhteistä ongelmaa: yritetään löytää ongelma, jonka sekä johtajat että työntekijät jakavat. Yhteisen ongelman löytäminen johtaisi ainakin teoriassa täydelliseen ratkaisuun, joka tyydyttää kaikki sidosryhmät kerralla. Tämän täydellisen ongelman löytäminen on kuitenkin melkein mahdotonta: johtajat ja työntekijät kohtaavat työssään erilaisia ​​ongelmia, ja hakevat niihin myös erilaisia ratkaisuja. Useimmiten tämäkään lähestymistapa ei toimi.

Vaiheittainen lähestymistapa

Vaiheittainen lähestymistapa pyrkii luomaan lisäarvoa tuottavan ratkaisun johtajille sekä työntekijöille.

Ensin keskitytään käyttäjäkeskeisen ratkaisun löytämiseen. Keskittämällä huomio työntekijöihin tutkimalla, tunnistamalla haasteet ja ideoimalla uutta syntyy vähitellen konsepti. Varhaisessa vaiheessa työntekijät ja loppukäyttäjät tulisi asettaa etusijalle ja luoda ratkaisu heille.

Toisessa vaiheessa kartoitetaan hyötyjä, joita tämä työntekijäkeskeinen ratkaisu voisi tarjota myös päättäjille ja johtajille. Tässä siis oletetaan, että ainakin joistain loppukäyttäjien kokemista hyödyistä on hyötyä myös johdolle. Johtajilla ja työntekijöillä ei ole edelleenkään samaa ongelmaa, mutta molemmilla ryhmillä on sama tavoite (esim. myynnin tai tehokkuuden kasvu). Tietenkin nämä mahdolliset edut edellyttävät näkemysten kuuntelua: johdolta kerätään palautetta ratkaisuehdotuksesta ja tarkennetaan ratkaisua tarvittaessa.

Kolmannessa vaiheessa tarjottu ratkaisukonsepti viimeistelemällä yhdistämällä työntekijäkeskeinen konseptin ja johtajakeskeiset edut. Ajatuksena on maksimoida johdon kokemat hyödyt ja työntekijöiden kokeman arvo. Tasapainoinen konsepti ratkaisee työntekijöiden kohtaamat käytännön ongelmat ja tuo etuja johdolle samanaikaisesti.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Jätä kommentti