CRM – henkilöstöresurssin hallintaa suoraan lentokoneesta

white and red kanji text

CRM-kirjaimet eivät tarkoita pelkästään asiakkuuksien hallintaa, sillä kirjanyhdistelmällä on myös toinen merkitys. Crew resource managementin ensisijainen tavoite on parantaa tilannetietoisuutta, itsetuntemusta, johtajuutta, itsevarmuutta, päätöksentekoa, joustavuutta, sopeutumiskykyä, tapahtuma- ja tehtäväanalyysiä sekä viestintää.

Tiivistettynä: CRM pyrkii edistämään ilmapiiriä sekä kulttuuria, jossa auktoriteettia voidaan tarvittaessa kunnioittavasti kyseenalaistaa. Metodi on kehitetty alun perin työkaluksi lentäjien koulutukseen. CRM-filosofia tunnustaa, että jos havaitaan ristiriita tapahtumien ja sen välillä, mitä juuri nyt pitäisi tapahtua, on tapahtunut jossain virhe. Tämä aihe voi olla herkkä erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla on perinteinen hierarkia: tämän johdosta esimerkiksi lentäjät, poliisit, palomiehet ja lääkärit opettelevat viestintätekniikoita, joilla virheistä ja puutteista voi huomauttaa jämäkän asiallisesti. Tästä hyötyy koko organisaatio: esimiehet ymmärtävät, ettei auktoriteetin kyseenalaistamisen ole henkilökohtaista, vaan koskee huonoa päätöstä, ja alaiset löytävät oikean tavan kyseenalaistaa huonot päätökset. Euroopan ilmailulainsäädäntö myös nykyään vaatii lentomiehistön CRM-taitojen arviointia. CRM-filosofia on sittemmin otettu käyttöön esimerkiksi sairaaloissa ja pelastustoimessa.

Ohessa tiivistettynä tärkeimmät kommunikaatiotaidot, vaaralliset asenteet ja hieman virheiden hallintaa.

KOMMUNIKAATIOTAIDOT 

Keskustelunavaus tai huomion saaminen: osoita sanat aina tietylle ihmiselle: “Hei päällikkö” tai “Kapteeni Smith”, jotta huomio saadaan varmasti kiinnitettyä. ”Voisiko joku” ei riitä.

Kerro huolesi: ilmaise näkemyksesi tilanteesta suoraan, samalla kun kerrot, miltä tilanne tuntuu. “Olen huolissani siitä, että meillä ei ehkä ole tarpeeksi polttoainetta lentääksemme tämän myrskyn ympäri” tai “Olen huolissani siitä, että katto voi romahtaa”.

Ilmoita ongelma sellaisena kuin sen näet: ”Meillä on polttoainetta vain 40 minuutiksi” tai “Tässä rakennuksessa on kevyt teräsristikkokatto, ja tulipalo näyttää etenevän kattorakenteisiin”.

Kerro ratkaisu: “Teemme välilaskuntoiselle lentokentälle ja tankkaamme” tai “Mielestäni meidän pitäisi tarkistaa rakenteet lämpökameralla ennen kuin siirrymme rakennukseen”.

Hanki vahvistus yhteisymmärryksestä: “Kuulostaako tämä hyvältä ratkaisulta?”

VAARALLISET ASENTEET

Auktoriteettivastaisuus: “Älä kerro minulle, miten homma hoidetaan.”

Ratkaisu: noudata sääntöjä. Ne ovat olemassa syystä. Esimerkiksi ilmailun säännöt on usein “kirjoitettu verellä”, reaktiona virheisiin ja niistä johtuneeseen onnettomuuteen.

Impulsiivisuus: “Tehdään se nyt vaan nopeasti, niin päästään eteenpäin.”

Ratkaisu: ei niin nopeasti. Mieti ensin.

Haavoittumattomuus: “Se ei tapahdu minulle.”

Ratkaisu: se voi tapahtua minulle, vaikka joku olisi tehnyt asian onnistuneesti tuhansia kertoja aiemmin. Se, että mukana on ollut onnea ei tarkoita, etteikö tarvitsisi olla varovainen.

Machoilu: “Minä pystyn siihen.”

Ratkaisu: riskien ottaminen on hölmö ajatus. Jopa asiantuntijat voivat epäonnistua.

Luovuttaminen: “Mitä hyötyä tästäkään on?”

Ratkaisu: Et ole avuton. Voit vaikuttaa. Historia on täynnä tapauksia, joissa ihmiset ovat selviytyneet mahdottomista tilanteista.

Painostus: “Pidä kiirettä, että päästään joskus kotiin täältä”

Ratkaisu: kannattaa tehdä oikein ensimmäisellä kerralla. Painostus liittyy impulsiivisuuteen, mutta usein se johtuu halusta palata täkkiä takaisin johonkin muuhun asiaan, kuten joutenoloon.

Lentonäytös-oireyhtymä: “Tämä temppu tulee näyttämään mahtavalta”

Ratkaisu: tehdään työ oikein. Oikein tehdyn työn tekemiseen liittyy usein arkisia asioita, jotka ovat tylsiä ja toistuvia.

VIRHEIDEN HALLINTA

Myönnä, että olemme alttiita virheille: tämä ajatusmalli ei anna anteeksi epäpätevyyttä, vaan yksinkertaisesti tunnustaa, että kuka tahansa voi milloin tahansa tehdä virheen parhaasta tarkoituksesta ja koulutuksesta huolimatta.

Maksimoi virhepuskurit: käytä tuplavarmistusta, vakiotoimintamenettelyjä sekä -työtapoja ja vältä liian vähäistä henkilökuntamitoitusta, jotta yhden henkilön virhe ei kasva suureksi.

Kommunikoi riskeistä säännöllisesti: puhu mistä tahansa potentiaalisesta vaaran lähteestä, mutta myös kaikesta, mikä saattaa estää sinua havaitsemasta virhettä tai saattaa saada sinut todennäköisemmin tekemään virheen. Näistä on tärkeää keskustella, vaikka virheitä ei olisi vielä sattunutkaan.

Seuraa vakioituja toimintatapoja: tutkimus osoittaa, että omapäisesti soveltaen toimineilla lentäjillä oli 1,6-kertainen riski tehdä virhe.

Onko toimintasi järkevää: ajattele loogisesti, älä tunteella. Pohdi, mitä saatat menettää ja toisaalta saada aikaan, ennen kuin ryhdyt toimiin.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Parane pian  – eiku

 

Normiflunssa-aalto on tavoittanut meidätkin ja kun niiskunenänä ei töihin tulla eikä mennä, tulee ilmoituksia poissaoloista ymmärrettävän tasaisesti.

Tykkään, että minun viesteihini vastataan, joten pyrin myös itse vastaamaan aina jotakin takaisin. Nyt alkaa vaikea maasto. Kun joku ilmoittaa olevansa sairaana, tupsahtaa ”parane pian” mieleen yhtä nopeasti kuin kiitos tai ole hyvä. Se ikään kuin kuuluu asiaan, se on sairasilmoituksen aisapari. Tai näin ajattelin, kunnes aloin pohtia harmittoman oloista toivotusta ystävieni kanssa.

Kun toivotan näennäisen viattomasti alaiselleni pikaista paranemista, on mahdollista, että vastapuoli tulkitsee sen painostavana Parane PIAN!!! –tyyppisenä kehotuksena, eikä pelkästään puhtaasta sielusta ja sydämestä tarkoitettuna toivotuksena. Eipä silti, etten rehellisyyden nimissä toivo, että meidän koko jengi pysyisi aina terveenä ja rivissä, mutta kun ei se mene niin.

Eteenpäin, sanoi täi tervassa. Miten voisin toivottaa pikaista paranemista ilman, että kuulostaa olevan lehmänhäntä kainalossa ja oma kettu ojassa? ”Parane pian” ja ”Pikaista paranemista” ovat siis pannassa. ”Lepää rauh…” hetkinen, tuo menee täysin väärään suuntaan. ”Lepäile rauhassa”, kalskahtaa vieläkin vähän. Tekee kovasti mieli lainata englannista ”Take it easy” ja ”Take your time”, mutta ne eivät käänny suomeksi sovinnolla. Somesta tutut hippasen ohkaiset ”Voimia” ja ”Tsemppiä” eivät istu meikäläisen näppäimistölle.

Ystäväni ehdottaa ”Toivu rauhassa”, ei hullumpi. Veistelen siitä version ”Parantele rauhassa”. Se tuntuu itsestä aidolta ja tarkoitan joka(ista kahta) sanaa. Kysyn myös itseltäni, mitä haluaisin itselleni toivotettavan vastaavassa tilanteessa. Ehkä jotain sellaista kuin ”Parane pian, lepäile niin kauan kuin tarvitsee, hoidellaan täällä töissä hommat sillä aikaa”. No hei, sai toivoa mitä vaan.

Miten sinä haluaisit itsellesi vastattavan, kun kerrot olevasi sairaana? (Kyllä, käytän keräämiäni ehdotuksia hyväkseni omiin tarkoituksiini).

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Messuilla kuin varkain

 

Ha! Tampereen Alihankintamessut lusittu. Oli jännittävää monessakin mielessä. Ensinnäkin siksi, että messujen järjestäminen roikkui löysähkössä narussa kuukaudet etukäteen ja noin kuukausi ennen h-hetkeä oli varmaa, että se on GO, eikä No.

Siitä sitten vaan järjestelemään nopsasti viiden yrityksen yhteisosastoa teemalla Ranta.  Koska kuukaudessa ei ehtinyt rantakuntoon, päätettiin laittaa vain ranta kuntoon. Hahhah, niin hauska juttu, paitsi ettei ole yhtään hauska juttu, koska allekirjoittanut kuuluu siihen kansanosaan, joka otti koronakilot plakkariin. (Oletteko huomanneet, että jengi jakautuu tässä tasan kahtia: toinen puoli lihoi ja toinen laihtui merkittävästi eristyksissä).

Mottoni: Ilman viime hetkeä mitään ei tulisi tehdyksi, jälleen totta. Onneksi olemme tottuneet siihen, että aina tulee kiire, joten tämänkin vuoden pikajärkkäilyt menivät vanhalla kaavalla.

Lähdettiin hieman kotikutoisesti matkaan. Kiertelin kotihallissa silmäilemässä, että mitäs voitais viedä messuille ja kas, sieltä löytyi elintarviketeollisuuden testikuljetin kuin olisi ikänsä odottanut juuri näitä messuja. Suunnitteluosastolta tuli kyssäri, että minkäväriseksi laitetaan messukuljetin. Vastasin, että laita merensininen tai hiekanruskea. Päädyimme RAL5005:een, joka ei kuulosta yhtään niin romanttiselta kuin merensininen. Pieni puunaus, maalia pintaan ja se oli siinä.

Merensinistä kitsch-koristein.

Osastomme koostuu kahdesta suuresta pääelementistä ja kahdesta miljoonasta pikkuisesta yksityiskohdasta. Pääelementit ovat taustalakana ja messumatto (mitä se ikinä teeman mukaan onkaan, kunttaa, hiekkaa, nurmea…). Onneksi painotalo taipui tahtoomme ja äkkinäiseen aikatauluumme ja saimme taustalakanan just eikä melkein paikalle. Pilvet, jotka tarkimmat lukijat ovat havainneet leijailevan E1000-osaston yläpilvessä useana vuonna, olivat hävinneet koronatauon aikana savuna ilmaan, joten sellaiset meni tilaukseen myös. Lattialle hiekanruskea matto. Ja tadaa! Meillä on ranta.

Ja siltä se kyllä näyttikin, ”…katson autiota hiekkarantaa…” Oli meinaan tyhjää lääniä messuja edeltävänä maanantaina, mutta kyllä se siitä täyttyi. Ja kaikki ne ulkomaanreissuilta keräämäni simpukankuoret, joita voi kuvailla sanalla kitsch, niin ONNEKSI olin säilyttänyt ne kaikki nämä vuodet, arvasin, että niille tulee vielä käyttöä.

Kuin laguuni aavikolla.

Itse messut oli jännä kokemus. Etukäteen ilmoitettiin, että messuilla on maskipakko ja täytyypi sanoa, että niin säntillisesti ihmiset sitä käskyä noudattivat, että 5/5 arvosana tulee siitä. Jos joku on saanut jonkun tartunnan messuilta, on aika velho. Iltaelämä on sitten asia erikseen, vaikka siitäkään en ole jälkikäteen megalööppiä lukenut. Suhtauduin hyvin skeptisesti messujen järjestämiseen, mutta ne menivät paremmin kuin ikuna odotin. Normivuoteen verrattuna kävijämäärä puolittui, mutta kynänkerääjämummoja oli liikenteessä hieman vähemmän kuin aikaisempina vuosina (muutama oli tosin purkamassa patoutunutta kynänkeräyshimoa ja kyllä olikin ämpäri ääriään myöten kynää ja heijastinta täynnä).

Neuvotteluhuone palmun alla. Taustalla meren äänet, edessä (noin puolen metrin päässä) rannaton ulappa. mikäpä ollessa.

Yritykset suhtautuivat erittäin varovaisesti sekä messuille osallistumiseen että siitä tiedottamiseen. Tapasimme paikan päällä ison joukon vanhoja ja uusia asiakkaita, mutta etukäteen ei ollut asiasta juurikaan huudeltu. Asia puhutti myös meillä ja päätimme lähteä messuille minimimiehityksellä ja unohtaa olkikattoisen cocktail-baarin ja sambakarnevaalit messukäytävällä, ens kerralla sitten.

Messuista jäi sellainen fiilis, että jes kyllä tää tästä! Ihmisten kohtaaminen oli hienoa ja Tampere tuntui kuin olis ollut ulkomailla. Varovasti kun mennään nyt, päästään kurimuksesta kohti valoa. Kohti valoa mennään (sanoi optimisti lokakuussa 😀 )!

Aa että löytyi kaupan vaaterekistä kaikki rantakuosit reilusti alessa, taas oltiin oikeaan aikaan liikkeellä!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kuvaraportti Alihankinta 2021 -messuilta: hiekkaa, aaltoja, lokkeja ja ranta_kuntoa

Seuraa lyhyt kuvallinen raportti Alihankintamessuilta. Videosisältöä messuilta on myös tulossa vielä syksyn aikana.

Tältä näytti rannalla. Aika hyvin siihen nähden, että messujen yllä leijaili epävarmuus ja osasto polkaistiin pystyyn varsin rivakassa aikataulussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rantatuoli palmun katveessa, tänä vuonna mentiin yhteisellä teemalla #ranta_kunnossa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tältä näytti noin suunnilleen Ferroplanin rantakaistaleella. Tuotteena FDA-kuljetin, jonka toimintaa demonstroitiin roskilla (tästä lisää sillä myöhemmin julkaistavalla videolla):

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaoimme osaston Wiitan, Wemaston, Ritmaconin sekä Materflow’n kanssa:

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mitenkäs ne messut taas menivätkään? Muistilista onnistuneeseen tapahtumaan (koska Alihaninta 2021)!

body of water

Ydinsanoma ensin pois alta: Ferroplan edustaa jälleen Alihankintamessujen osastolla E1000. Tervetuloa siis messuille ensi tiistaina, keskiviikkona tai torstaina!

Alihankinta 2021 -tapahtuman lähestyessä on siis taas aika pohtia messuja, koska maailma näyttää hieman aukeavan kasvotusten tapahtuvalle vuorovaikutukselle.  Muistilista onnistuneeseen tapahtumaan löytyy täältä, mutta tässä tiivistelmä aiheesta.

TAVOITTEET?

Mikä on suunnitelma? On pohdittava ja määriteltävä tavoitteita messuille.

Tässä esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä tavoitteista:

  • Aloita 10 keskustelua kohdeyleisöösi sopivien messikävijöiden kanssa ja kirjaa ylös tulokset, ja mahdolliset toimenpiteet.
  • Esittele brändi: lisää tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miksi olet olemassa ja mitä sinulla on tarjottavana.
  • Kerää tietty määrä kontakteja.

OIKEA TAPAHTUMA?

Kaikkialle ei kannata lähteä esittelemään omaa toimintaa. Kun tavoitteet ovat selkeät, pitää löytää oikea tapahtuma.

Sopivan messutapahtuman tunnistaa näistä:

  • Kohderyhmäsi on takuuvarmasti paikalla, luonnollisesti.
  • Sijainti. Hyvä valmistautuminen tarkoittaa, että potentiaaliset sekä nykyiset asiakkaat tietävät sinun olevan paikalla tiettyyn aikaan tietyssä tapahtumassa.
  • Ajoitus. Jos et ole valmistautunut kunnolla, ei kannata lähteä hätäisesti tekemään jotain: jätät todennäköisesti huonon vaikutelman, jos messuosasto on miettimättä ja kiireessä kyhätty, käyttäen edellisvuosien rekvisiittaa.

OIKEA VIESTI?

Puhu mahdolliselle asiakkaallesi sellaisilla termeillä, jotka ovat ymmärrettäviä. Kaupalliset termit kaupalliselle ihmiselle ja tekniset tekniselle. Syyllistymme kaikki välillä lyhenteiden väärinkäyttöön ja oletamme, että tuote- tai ratkaisukohtaiset termit ovat kaikkien tiedossa.  Yksinkertainen, painava viesti on avain, varsinkin kun messuilla taistellaan huomiosta kaikkien muiden messuosastojen kanssa. Miksi olet olemassa, mitä sinulla on tarjota?

VISUAALISUUS?

Osaston somistus ja visuaalisuus ovat osa viestiäsi. Tärkeät viestit kuuluvat messuosaston yläosaan, joten logot ja sloganit ylös. Parhaassa tilanteessa kaikki osastolla on yhtenäistä, messumatosta kalusteisiin, tarjoiluihin ja ihmisiin.

Vaikka osastolla on hyvä messutiimi, joka työskentelee aktiivisesti, ohi ehtii kulkea aina iso määrä ihmisiä, joita ei ehdi kontaktoida. Mitä tehdä? Näytöllä pyörivän messuvideon avulla voi kertoa tarinaa, tiedottaa ja varastaa huomion: näin saat ihmiset pysähtymään, katsomaan ja kuuntelemaan edes hetkeksi, vaikka et pystyisikään keskustelemaan heidän kanssaan.

SEURANTA?

Kun messut ovat ohi, on tärkeää tavata tiimin kanssa ja tarkastella, minkä onnistui, ja missä voisi kehittyä. Kaikki potentiaaliset yhteystiedot kannattaa lisätä CRM:ään, jotta myynti pääsee jatkojalostamaan liidejä eteenpäin. Kiitosviesti kävijöille messukäynnistä on viimeinen mahdollisuus tehdä vaikutus!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Mitenkäs ne messut taas menivätkään? Muistilista onnistuneeseen tapahtumaan (koska Alihaninta 2021)!

10 tapaa vaikuttaa lukijaan ja vakuuttaa ostaja

black Fayorit typewriter with printer paper

Maailmassa on liikaa keskinkertaisia tekstejä, joilta puuttuu vaikutus. Täältä löytyy 10 toimivaa vinkkiä, joilla on tieteellinen perusta.

Illusorinen totuusvaikutus

Illusorinen totuusvaikutus on hieno sana sille, että toistamalla yhtä asiaa saa kuulijan uskomaan mitä vain. Eli: kerro yleisölle, mitä aiot sanoa, sano se ja lopuksi kerro sitten heille, mitä sanoit. Toisto vakuuttaa potentiaalisen asiakkaan.

Riimittely

Riimi, kuten edellä mainittu toistokin, tekee lauseista helpommin mieleen jääviä, joka puolestaan saattaa saada lukijan uskomaan, että tuotteesi on paras.

Sujuvuus

Kognitiivinen sujuvuus liittyy siihen, miten aivot ymmärtävät asioita. Jos teksti on helppo ymmärtää, on sitä mielekkäämpää myös lukea. Jos aivot ymmärtävät helposti jotain, se uskotaan todennäköisemmin kuin vaikeaselkoisempi teksti. Kannattaa siis unohtaa liiallinen jargon.

Positiiviset tunteet

Yritä luoda positiivisia emotionaalisia siteitä tekstin avulla. Kannattaa keskittyä tuotteen etuihin sen ominaisuuksien sijasta. Käytä otsikoissasi helposti ymmärrettävää kieltä. Ole aito ja uskottava.

Tarinaan uppoutuminen

Tarinankerronta on itsessään taidemuoto, ja sen soveltaminen käytännön teksteihin parantaa todennäköisesti kaupantekomahdollisuuksia.

Olet vapaa kokeilemaan muita ratkaisuja

“Mutta olet vapaa” on tapa houkutella asiakas toimimaan. Voit sanoa suoraan, että asiakas voi tarkastella muita vaihtoehtoja: näin osoitat epäsuorasti, että vaikka asiakas vertailee vaihtoehtoja, tiedät että hän palaa lopulta luoksesi. Tämä antaa myös asiakkaalle miettimisaikaa.

Sijaintiefekti

Sarjan sijaintiefekti viittaa siihen, että sanojen paikka lauseessa vaikuttaa suuresti siihen, kuinka hyvin ne muistetaan. Sanojen, jotka on sijoitettu lauseiden alkuun ja loppuun, on osoitettu jäävän paremmin lukijan mieleen.

Parittomat luvut

On todistettu, että aivomme keskittyvät parittomiin lukuihin, koska parittomien numeroiden käsittely kestää keskimäärin jopa 20 % kauemmin kuin parillisten.

Perustelu auttaa kaikessa

On olemassa kuuluisa kopiokonetutkimus. Henkilö seisoo kopiojonossa toimistolla, ja esittää kolme erilaista repliikkiä eri kerroilla testaten mikä toimii ja mikä ei:

“Anteeksi, minulla on viisi sivua kopioitavaa. Voinko etuilla, koska minulla on kiire? ”

“Anteeksi, minulla on viisi sivua. Voinko etuilla?

“Anteeksi, minulla on viisi sivua. Voinko etuilla, koska minun on otettava kopioita? ”

94 % jonossa olevista vastasi myöntävästi ensimmäiseen kysymykseen, 60 % vastasi myönteisesti toiseen ja 93 % vastasi hyvin kolmanteen kysymykseen. On järkevää käyttää perusteluja aina, jos halutaan myönteisiä vastauksia.

Viimeinen rivi

“P.S.” on viimeinen rivi, jonka yleisösi näkee kopiossa, ja siksi se on täydellinen paikka esimerkiksi toimintakehotukselle. Joskus kiireinen lukija selaa teksti läpi, ja P. S. -tekstiin hän saattaa kiinnittää huomiota hetkeksi.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa 10 tapaa vaikuttaa lukijaan ja vakuuttaa ostaja

Onko ammattiurheilulla annettavaa muulle maailmalle? On, jos ihmisten kasvu, palveleva johtajuus ja jatkuvuuden turvaaminen kiinnostavat.

soccer field

Suomen jalkapallomaajoukkueen kesäisen EM-kisadebyytin kunniaksi on syytä tarkastella, mitä (yritys)maailma voi oppia urheilujoukkueen jotamisesta. Tässä muutamia poimintoja Financial Timesin jutusta.

Etsi ihmisiä, jotka ovat “päässeet yli itsestään”

San Antonio Spursin valmentaja Gregg Popovichin mukaan jotkut pelaajat alisuorittavat uransa alkuvaiheessa, koska heidän kypsymisensä on vielä kesken. Heiltä puuttuu kurinalaisuutta, omistautumista tai kuuntelutaitoja. Suurin osa näistä urheilijoista kuitenkin kasvaa aikuiseksi. Usein kehitys – tai aikuistuminen – tapahtuu tietyssä iässä: tähän voi vaikuttaa esimerkiksi perheen perustaminen tai iso epäonnistuminen. Popovichin termein: tuossa tilanteessa pelaaja pääsee yli itsestään. Yhtäkkiä he hyväksyvät rajansa sekä heikkoutensa ja suostuvat valmennettaviksi: he ovat avoimia kuuntelemaan ja oppimaan muiden avulla.

Johtajan ei pitäisi pyrkiä hallitsemaan lahjakkuutta

Lahjakkuus ja sitoutuminen voittaa ottelut, koska parhailla on mielessään visio, tavoite ja strategia. Menestyvät managerit hyväksyvät tämän. He eivät yritä korostaa johtajuuttaan hallitsemalla lahjakkuutta joka tilanteessa.

Esimerkiksi Pep Guardiola jätti Bayern Münchenissä valmentaessaan tietoisesti pukuhuoneen pelaajien haltuun. Hän meni pukuhuoneeseen käymään vain puoliajalla ja kertoi, miten ottelua tauon jälkeen jatketaan.

Jalkapallomanagereita verrataan perinteisesti kenraaleihin, mutta nykyään he ovat enemmän elokuvaohjaajia – pikemminkin houkuttelevat kuin komentavat. Johtajan tehtävä on voittaa otteluita ja pitkällä tähtäimellä pokaaleita, ei voittaa sisäisiä egokamppailuja. Avainkäsite on palveleva johtajuus.

Hyväksy, että lopulta lahjakkuus lähtee

Harva ihminen pysyy samassa työssä koko työuransa ajan. Keskimäärin vastavalmistunut vaihtaa työpaikkaa noin 11 kertaa uransa aikana ja keskimääräinen eliittijalkapalloilija puolestaan vaihtaa lyhyen uransa aikana joukkuetta noin 3,8 kertaa. Liike -elämän tutkijat Deepak Somayaa ja Ian Williamson ovatkin todennneet: ”sota lahjakkuuksista on ohi, lahjakkuus voitti”.

Yksi tapa suhtautua asiaan on pohtia organisaation tuottavuutta, ei niinkään uskollisuutta tai lojaalisuutta. Hyvä johtaja pitää lahjakkuudet mukana mahdollisimman pitkään, ja valmistautuu samalla heidän poistumiseensa. Manageri Fergusonin Manchester Unitedissa oli vallalla varhaisen korvaamisen henkilöstöpolitiikka: pohdittiin, milloin tietty pelaaja lähtee tai kauanko hän viihtyy. Tältä pohjalta oli helppo pohtia, onko mahdollista etsiä potentiaalisia korvaajia etukäteen, tai löytyykö heitä valmiiksi organisaation sisältä.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Onko ammattiurheilulla annettavaa muulle maailmalle? On, jos ihmisten kasvu, palveleva johtajuus ja jatkuvuuden turvaaminen kiinnostavat.

Kannattaako toimistolle hommata pingispöytä, kuntosali tai oluthanat, vai pärjätäänkö ilman?

silver iMac with keyboard and trackpad inside room

Erityisesti tiettyjen toimialojen yritykset ovat vuosien ajan houkutelleet työntekijöitään viihtymään toimistollaan: Google tarjoaa ilmaisia ​​gourmet-aterioita ja hierontaa. Niken työntekijöillä on pääsy kuntosaleille, joogastudioille. Facebookilla on kampuksella pelihalli, parturi ja pesula.

Onko moderni toimisto järkevä?

Fast Company referoi tutkimusta, jonka mukaan työntekijät eivät erityisesti kaipaa niinkään houkuttelevia toimistokalusteita. Tutkimus viittaa enemmän siihen, että yritysten tulisi panostaa esimiesten ja koko organisaation vuotovaikutustaitoihin sen sijaan, että toimistoja somistetaan ihmisten olohuoneiksi, joissa voi tehdä mitä haluaa.

On epäselvää, onko hulppealla toimistolla edes vaikutusta työntekijöiden sitoutumiseen. Nykypäivänä erityisesti nuoret työntekijät haluavat tietää yrityksen kulttuurista. Aiempi tutkimus on löytänyt kaksi erilaista arvostuksen tyyppiä, jotka ilmenevät hieman eri tavoin: on olemassa kunnioitusta, joita työntekijä voi tuntea, eli niin sanottu arvostava vuorovaikutus.  Se näkyy tiimityöhön sitoutumisen ja kommunikaation helppoutena ja kaikkien laadukkaana työpanoksena; toinen tyyppi on itsenäinen arvostus, joka liittyy siihen, että ihmistä arvostetaan myös omana itsenään. Tutkijat havaitsivat, että molemmilla arvostuksen tyypeillä on merkitystä, mutta jälkimmäisellä on enemmän vaikutusta. Sama tulos näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla. Arvostus itsessään on merkityksellisempää työntekijöille, ja he haluavat myös tuntea tämän kunnioituksen kommunikoidessaan esimerkiksi esimiestensä kanssa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajien viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen on panostettava enemmän: on esimerkiksi keskityttävä siihen, että opitaan tuntemaan tiimin jäsenet. Tuntemus auttaa näkemään vahvuudet ja heikkoudet: näin työntekijä pääsee kehittymään tarvittaessa koko organisaation tukemana.

Miksi tällä kaikella on väliä?

Kunnioittava viestintä on ratkaisevan tärkeää positiivisen työkulttuurin luomiseksi, joka puolestaan kasvattaa työntekijöiden sitoutumista. Sinänsä hauskat työedut, kuten pingispöydät ja hanaolut, houkuttelevat tehokkaasti uusia potentiaalisia työntekijöitä, kun he kävelevät ensi kertaa yrityksen läpi vaikkapa haastattelutilanteessa.  Mitä työntekijöiden sitoutumiseen tulee, he haluavat organisaationpuolustavan ja arvostavan heitä.

Tieto viittaa siihen, että työpaikan tarjoamat pinnalliset edut eivät erityisesti paranna työntekijöiden pitkäaikaista onnellisuutta tai sitoutumista. On esitetty, että näillä eduilla on itse asiassa pimeämpi puoli: ne saavat työntekijät roikkumaan toimistossa joskus myös yksityiselämän kustannuksella. Lisääntyneen etätyön vaikutuksesta monet organisaatiot huomaavat, että henkilöstö kaipaa arvostusta pelkkien pingispöytien ja hanaoluen sijaan.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 1 kommentti

Tein itse ja säästin, vai ulkoistaminen ja voitto? Näillä kolmella kysymyksellä pääsee eteenpäin

grayscale photo of person holding glass

Kannattaako tehdä itse? Tein itse ja säästin? Ulkoistaa vai ei? Forbes tarjoaa kolme kysymystä, joiden avulla voi pohtia ulkoistamisen hyötyjä ja riskejä:

  • Auttaako tämä erottamaan meidät kilpailijoista, tai antaako se meille kilpailuetua markkinoilla?
  • Kuinka tärkeää on pienentää riskiä, ​​ja mitkä ovat seuraukset, jos riskiä ei hallita oikein tai ajoissa?
  • Ylittävätkö sisäiset hallinnointikustannukset sen arvon, jonka toiminnon ulkoistus toisi organisaatiolle?

Kilpailuetu

Kilpailuetu on itsestään selvästi menestystekijä. Kun ulkoistamista harkitaan, on mietittävä miten ulkoistaminen vaikuttaa kilpailuetuun markkinoilla. Tai päinvastoin: onko toiminnan ulkoistamisella negatiivinen vaikutus liiketoimintaan?

Käytännön esimerkki: Toys R Us ilmoitti vuonna 2000 kymmenvuotisesta kumppanuudestaan ​​Amazonin kanssa. Vaikka aluksi päätös oli suuri menestys, ajan myötä kävi selväksi, että se vaikutti suuresti Toys R Us -konkurssiin: yritys ei luonut omaa verkkokauppaa, joten sen lelut kilpailevat suoraan kaikkien muiden Amazonin kautta myytävien lelujen kanssa.

Toinen esimerkki: Procter & Gamble päätti ulkoistaa osan tutkimus- ja kehitystoiminnastaan: päätös lisäsi tuottavuutta 60 % ja tuotti yli 10 miljardia dollaria tuloja yli 400 uudesta tuotteesta. Nykyään noin puolet P&G: n innovaatioista syntyy ulkoisen yhteistyön ja tuotekehityksen tuloksena.

Riskinhallinta

Lisää itsestäänselvyyksiä: on hallittava riskejä jos aikoo viedä organisaatiota eteenpäin. Jotkut riskit voi tunnistaa helposti, toiset hankalammin. Ulkoistaminen voi auttaa yrityksiä hallitsemaan ja vähentämään riskejä. Kaikki tietävät yleisimmät riskit: taloudellinen riski (kustannuksia, tulojen menetyksiä), osaamisriski (kehity ja kehitä jatkuvasti) ja kilpailuriski (tuottaako sijoitus todellista lisäarvoa).

Nämä kolme riskiä voidaan yhdistää toisiinsa. Panostus ihmisiin ja osaamiseen vaatii aina jonkinlaista investointia: tämä vuorostaan ​​mahdollisesti allokoi resursseja väärälle alueelle nostaen kilpailuriskiä. Tärkeintä onkin tunnistaa nykyinen tehokkuustaso ja sen mahdolliset pullonkaulat ja toteuttaa ne toimet, joilla on nopein ja merkittävin vaikutus kilpailuetuun.

Hallintokulut

Ellei yritys saa kilpailuetua tiettyyn resurssiin panostamalla, saattaa panostus olla suunnattu väärälle alueelle. Lisäksi; jos riskienhallinta vie paljon rahaa ja resursseja, ulkoistaminen tuo arvoa.

Jos esimerkiksi sijoitetaan omia resursseja sisäisten toimintojen parantamiseen uusien tuotteiden kehittämisen sijasta, voidaan hävitä kilpailijoille, koska sisäinen panostus ei vaikuta välttmättä suoraan liikevaihtoon. Esimerkiksi asianajotoimisto tai teoolisuusyritys, joka haluaa hallita omaa IT -infrastruktuuria, voisi käyttää aikaa ja resursseja oikean IT-ratkaisun, osaavien henkilöiden ja ylläpidon löytämiseen. Toisaalta ulkoistamalla voisi IT-järjestelmän saada avaimet käteen -pakettina ja hallita IT-puolta pienemmillä, hallituilla kustannuksilla.

Haaste on, että teknologisen kehityksen vauhti on niin nopeaa, että järjestelmät voivat vanhentua muutaman vuoden sisällä, joka tekee toimintaympäristöstä arvaamattomamman.

Kiteytyksenä: ulkoistaminen antaa ja ottaa. Yhden sijoituksen kustannukset ovat pois jostain toisesta, joten on tarkasteltava liiketoiminnan arvoa kolmesta näkökulmasta: onko tämä todellista kilpailuetua, auttaako se meitä vähentämään riskejä ja ylittävätkö sen sisäisen hallinnoinninin kustannukset sen ulkoistamisen tuoman arvon?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Tein itse ja säästin, vai ulkoistaminen ja voitto? Näillä kolmella kysymyksellä pääsee eteenpäin

Markkinointia pandemiamaailmassa

silhouette of road signage during golden hour

Lomalta palatessa on jälleen syytä katsoa, mitä maailmalla on tällä välin ajateltu. HBR tiivistää artikkelissaan pandemia-ajan vaikutukset muutamaan esimerkkiin ja tarjoaa lisäksi muutaman ratkaisuehdotuksen, jolla nykytilanteessa pärjää hieman helpommin.

Empatia ja avoimuus

Ihmiset kaipaavat yrityksiltäkin empatiaa. Brändipuheen vivahteet huomataan herkemmin: kannattaa siis pohtia, kannattaako nyt edistää puhtaasti omaa liiketoimintaa vai tarjota muuta ajateltavaa. Esimerkiksi panimojätti Guinness teki Pyhän Patrickin päivän lähestyessä linjauksen: se ei puhunutkaan totutusti juhlimisesta ja  ihmisiä täynnä olevista pubeista, vaan viestitti, että oman kodin sisälläkin voi olla hauskaa juhlapyhinä. Jos brändi tekee lupauksia epävarmoina aikoina, ne on kyettävä lunastamaan.

Ketterä brändi näyttää esimerkkiä

Esimerkiksi Nike muutti pandemian myötä sloganinsa muotoon: “Play inside, play for the world.” Chiquita puolestaan poisti Miss Chiquitan logostaan saatesanoilla: “I’m already home. Please do the same and protect yourself”.

Tee jotain vilpittömän hyvää, brändisi kiittää

Ihmiset muistavat tuotemerkit hyvistä teoistaan ​​kriisin aikana, varsinkin jos ne tehdään aidosti sydämellä. Tämä voi tapahtua lahjoittamalla tai tarjoamalla ilmaisia ​​tuotteita esimerkiksi terveysalan organisaatioille. Esimerkiksi Adobe asetti Creative Cloudin kuvankäsittelyohjelmistot maksuttomasti tarjolle tietyille organisaatioille. Myös teollisuus sopeutuu: esimerkiksi Ford, GE ja 3M sopeuttivat tuotantolinjastojaan ja ryhtyivät tuottamaan hengityssuojaimia ja hengityskoneiden komponentteja. Myös alkoholijuomien valmistajat sopeutuivat: Diageo ja AB InBev ryhtyivät tuottamaan käsien desinfiointiaineita viestillä “Meidän käsissämme on muutos”.

Hyvän teot, jotka lievittävät ahdistusta ja auttavat yhteiskuntaa parantavat brändiä. Yritysten on kuitenkin osoitettava teoillaan, että heidän panostuksensa ovat aitoja.

Artikkeli tarjoaa vielä lopuksi kolme asiaa, joiden avulla voi varautua tulevaan:

  • Liiketoimintaympäristö voi muuttua jatkossakin yllättäen, joten kehitä arvioinnista säännöllinen rutiini.
  • Ota digitaaliset työskentelytavat osaksi kulttuuria ja asiakastyötä, sillä ne eivät ole ainakaan vähenemässä tulevaisuudessa.
  • Pohdi millainen asiakkaan kokemus on toistaiseksi, jos paluuta normaaliin pitää vielä odottaa, ja luo olosuhteet mahdollisimman hyvälle asiakaskokemukselle.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Markkinointia pandemiamaailmassa