Sammakko nimeltä Suomi

Tänään ilmestyvän Yrittäjä-lehden kolumnia myös teille, olkaa hyvät:

Muistatko tarinan sammakoista kuumassa vedessä? Kerron sen joka tapauksessa. Otetaan kaksi sammakkoa. Toinen laitetaan mukavan lämpöiseen veteen, jota aletaan hiljalleen lämmittää. Toinen heitetään suoraan polttavan kuumaan veteen. Kuumaan veteen heitetetty sammakko pomppaa välittömästi pois ja pelastuu. Lämmittettävään veteen jäänyt sammakko ei edes huomaa ympäristönsä hiljalleen kuumenevan, mikä koituu sen kohtaloksi.

Suomelle lienee käynyt kuin kädenlämpöisessä vedessä lilluvalle sammakolle. Mukavassa ja riskittömässä ympäristössä tottuu tuttuun ja turvalliseen toimintatapaan, kunnes on liian myöhäistä. Olisi löydettävä ratkaisuja, joilla talous käännetään kasvuun ja poistutaan omalta mukavuusalueelta, vaikka riskinä olisikin näppien palaminen.

Eräs keino mukavanlämpöisestä vedestä poistumiseen ja uusien mahdollisuuksien hakemiseen on kansainvälistyminen. Myös valtakunnan korkeimmalta taholta viestitetään jatkuvasti, että pienten ja keskisuurten yritysten tulisi keskittyä enemmän vientiponnisteluihin. Pk-yrityksen maailmavalloitus ei kuitenkaan ole työtehtävissä sieltä helpoimmasta päästä.

Lähdimme itse perustamaan tyrtäryritystä Latviaan tammikuussa 2005. Sinisilmämme ovat sen jälkeen avautuneet monilla oppitunneilla. Erään parhaimmista opetuksista antoi ensimmäinen vuokraisäntämme, joka vuokratiloista neuvotellessamme lupasi hoitaa kaiken. Suunnitelmat hallin kunnostamiseksi oli tehty puolestamme. Myöhemmin selvisi, että hänen suunnitelmissaan oli kunnostaa tila kustannuksellamme ja savustaa meidät ulos vuokrankorotuksilla. Korotukset taas olivat kertaluokkaa 50 prosenttia. Tämän jälkeen alkoi vääntö sähkölaskuista. Naapuriyrityskin käytti sähköä meidän kustannuksellamme, eikä sähkömittaria päästy lukemaan. Sitten tontille vievä portti suljettiin. Portista kulkeaksemme meidän piti maksaa porttimaksua, joka nousi koko ajan. Muuten emme olisi päässeet töihin omaan halliimme. Portinvartija oli säännöllisesti sammuneena vahtikopissaan.

Paineet viennin käynnistämiseksi ovat suuret ja tilastojen perusteella tulevaisuuden työllistäjiä oletetaan olevan PK-yritykset. Vastoinkäymisten keskellä herääkin kysymys, onko Suomessa riittävästi kompetenssia vastata viennin ja kasvun haasteisiin nin laajamittaisesti kuin kansakuntamme elintason säilyttäminen vaatii. Mistä saada apua ja taloudellisia resursseja? Onko tuote valmis markkinoille? Onko se liian kallis? Onko tarpeeksi osaamista?

Vastaus löytyy asenteesta, taidosta ja tuurista. Ennakkoluuloton ja sitkeä yrittäjä vie yritystään pitkäjänteisesti kohti tavoitetta. Vaikka pitäisi istua latvialaisessa valtion konttorissa koko päivä jonottamassa yhtä leimaa paperiin. Omiin näkemyksiin ja intuitioon pitää luottaa. Tarkasti valikoidulla tuotteella, kohdealueen ominaispiirteet huomioon ottaen mahdollisuudet onnistumiseen kasvavat. Lisäksi erilaisten vienninedistämiseprojektien ja verkostojen hyödyntäminen nousevat tärkeään asemaan.

Reippaan koululaisen ikään ehtinyt tytäryrityksemme SIA Ferroplan työllistää kuusi henkilöä. Uusiin vuokratiloihin muutettiin pari vuotta sitten ja samalla toteutettiin merkittävä Latvian valtion tukema investointiprojekti laitekannan kasvattamiseksi. Kun tulee päivä, jolloin kaikki loksahtaa paikoilleen, muistaa, että se oli vaivan arvoista.

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin Sammakko nimeltä Suomi