Palapeli nimeltä Suomi

Kiitos kolumnikirjoituspyynnöstä Päijät-Hämeen Yrittäjille! Tämänmoinen artikkeli julkaistiin viime viikolla Päijät-Hämeen Yrittäjälehdessä (5/2014):

 

Suomalainen yritys ja yrittäjä elävät melkoisen paineen alla. Työpaikkojen perään huudellaan joka suunnasta (ihan aiheesta) ja työllisyyden lisäämisen paineet ovat sekä yksityisen että julkisen sektorin harteilla.

Erilaiset kunnille osoitetut rahalliset pakotteet, työttömien tukiohjelmat ja työllistämistuet edistävät osaltaan asioita. Totuus kuitenkin on, ettei mikään tuki maailmassa saa yritystä palkkaamaan ketään, jos sillä ei ole tarjota tekijälle työtä. Saadakseen lisää työtä yrityksen on kasvettava ja kasvua haetaan usein ulkomailta.

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät pk-yrityksiin ja tähän totuuteen on herännyt myös julkinen sektori tarjoamalla yrityksille tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen. ELY-keskus, Tekes, TEM, Finnvera, UM, Finnpartnership, Finnfund ja EU tarjoavat erilaisiin kansainvälistymisen hankkeisiin yrityksille 13 erilaista ohjelmaa. Ja nämä ovat vain kansainvälistymiseen liittyviä ohjelmia.

Toisaalta on olemassa myös floppeja. Valtio jäädytti korkotuki-instrumentin muutama vuosi sitten. Se teki käsittämättömän tempun pk-yrityksille, jotka yrittävät kilpailla ulkomailla. Vaikka kyseessä on kehitysapu kehittyviin maihin, on se kehitysapua myös suomalaiselle pk-yritykselle, joka ei yksin pääse maailmalle ovia avaamaan. Muutamilla muilla eurooppalaisilla mailla instrumentti on käytössä ja arvaatte varmaan, millaista on lähteä kilpailemaan sellaisia maita vastaan kaupanteossa.

Poraudutaan syvemmällä tukien maailmaan. Mitä oikeastaan tuetaan? Tukea saa yleensä markkinatutkimukseen, markkinointiin, suhteiden luomiseen, asiakkaiden etsintään ja muuhun kaupantekoa edistävään toimintaan. Raja vedetään tiukasti siihen, kun varsinainen business alkaa. Yhtään sopimusta ei tuen piirissä saa allekirjoittaa. Epätietoinen maalta kysyy, miksei? Ei kaikilla pk-yrityksillä ole hallussa kohdemaan sopimustekniikka muusta byrokratian hallinnasta puhumattakaan. Tukea tarvitaan myös konkreettisissa myyntitoimissa.

Ei vaivuta epätoivoon. Tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen on nimittäin tarjolla yrityksille enemmän kuin koskaan. Lisäksi yleinen ilmapiiri ja ymmärrys yritysten kasvuhalukkuudelle on harvinaisen myönteinen. Nyt olisi saatava kaikki toimijat tukemaan suomalaisen työn kasvun edellytyksiä pakotteiden ja rajoitusten lisäämisen sijaan.

Palapelilaatikossa on monta hyvää palaa. Asennetta löytyy ja työkalut myös. Niiden pitäisi vain löytää oikeat paikkansa kuvassa. Kun lisäksi kaikki toimijat saadaan saman palapelin ääreen, rakentamaan samaa Suomi-kuvaa, jonka haluamme nähdä, ovat asiat hyvällä mallilla. Vain kilpailu jalostaa, kunhan siihen on edellytykset.

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.