Joku varmasti kutsuu tätä muurahaiskeon sörkkimiseksi, mutta palaan aiheeseen oppilaistosyhteistyö, jota käsittelin pari viikkoa sitten artikkelissa Jos haluu saada, on pakko antaa.

Artikkelin julkaisua seuraavana päivänä esitin saman sisältöisen esitykseni oppilaitosten tilaisuudessa. Ai pelottiko? Kyllä pelotti ihan hitokseen, että yleisö herkeää heittämään kumeilla tai jopa hyvin teroitetuilla kynillä. Mutta eivät ne heittäneet. Palaute oli sen sijaan erinomaista.

Tilaisuudessa ollut toinen yritysedustaja Fazerilta oli todella vaikuttunut tekemämme yhteistyön määrästä. Yliopistokampuksen pääsihteeri tuli kiittämään esityksestä ja pyysi vierailemaan johtoryhmään tulevaisuudessa, jos haluavat kuulla lisää aiheesta. Monet muut tulivat kiittelemään rohkeasta avauksesta ja uusien ajatusten herättämisestä. No niin, hienoa ja se tuntui mukavalta, mutta entäs kritiikki sitten?

Suuri kritiikki kohdistuu siihen, että kutsuin oppilaitosten kanssa tekemääni työtä (200 tuntia kolmessa vuodessa) hyväntekeväisyydeksi. Ja sitä se mielestäni edelleen on. Aktiivinen yhteistyö nykymuodoissaan perustuu siihen, että yritykset antavat aikaansa yritysvierailuihin, mentorointeihin, kurssisuorituksiin, esitelmiin ja puheisiin saadakseen palkaksi hyvän mielen. Se on hienoa, mutta kuten eräs viisas nainen on sanonut, “Ei se yhteiskunta pyöri niin”. Painotan uudelleen: Oppilaitosten on tarjottava rahanarvoista hyötyä yrityksille niiden antamaa aikaa vastaan.

En usko, että oppilaitosyhteistyö voi enää kehittyä nykyisessä muodossaan. Ja let’s face it: Jos yritykset lopettavat yhteistyön syystä tai toisesta, suurin häviäjä on oppilaitos ja sen oppilaat. Siihen pisteeseen minä en haluaisi joutua.

Sen sijaan haluan jatkaa yhteistyötä uusilla urilla. Avaan keskustelun uudelleen ja janoan  teidän ajatuksianne UUSISTA TOIMINTAMALLEISTA, joilla voimme yhdessä aktivoida oppilaitoisyhteistyötä. Antakaa esimerkkejä ja ideoita, joilla pääsemme uudelle aikakaudelle!

Hersytelläkseni aihetta listaan edellisessä artikkelissa ehdottamieni asioiden lisäksi ajatuksia, joita minulle on heitetty tai olen niitä itse pähkäillyt:

1. Videot. Maailman simppelein juttu. Videoidaan yhteistyössä oppilaiden kanssa yrityskäyntejä ja oppilaitostilaisuuksia. HYÖTY: Opiskelijat voivat suorittaa kursseja, yritykset saavat näkyvyyttä. Materiaalia voidaan hyödyntää opetuksessa tulevina vuosina.
2. Yhteistyö median kanssa. Tehdään kolmikannassa yhteistyötä lehtien ja muiden tiedotusvälineiden kanssa esimerkiksi tilaisuuksissa. HYÖTY: Oppilaitokset saavat isomman joukon yrityksiä mukaan tilaisuuksiin ja yritykset saavat näkyvyyttä mediassa.
3. Rekrytointifoorumi. Esimerkiksi koko maakunnanlaajuinen foorumi, jonne yritykset voivat ilmoittaa halunsa työllistää vastavalmistuneita, kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita ja lopputyöntekijöitä. Vastaavasti oppilaat ja opiskelijat voivat ilmoittautua sinne hakijoiksi. Pitäisi käsittää kaikkien alojen koulut, eikä vain yhtä oppilaitosta. Yritykset voisivat ostaa saitilta mainostilaa. HYÖTY: Kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Yritykset näkyvät ja hakijat löytävät paikat.

Ja nyt, rakkaat lukijani: Antakaa ehdotuksia uusista yhteistyömalleista, jotka konkreettisesti hyödyttävät kaikkia osapuolia. Antakaa ratkaisuja, ideoita, ajatuksia. Tästä on suunta ylös- ja eteenpäin!