No nyt. Nyt löytyi sellainen koulutus, että meikänainenkin sai jotain, mitä ihmetellä. Tällä viikolla alkaneessa koulutuksessa teipattiin spagettia ja sovitettiin Pienet sammakot jazz-orkesterille.
Kyseessä on siis työhön liittyvä johtamiskoulutus, eikä marttojen tuunaa makaroonista -viikonloppuiloittelu. Koulutus on Seedi Oy:n uusi EJ-ohjelma, jossa nuorista esimiehistä leivotaan johtajia. Saman yrityksen aivoituksia on esimerkiksi Ravistajat-kilpailu, jossa Ferroplankin on ollut mukana.
Tilaisuuden aluksi osallistujille oli nimikyltein osoitettu paikat neljän hengen pöydissä. Annetut tehtävät ratkottiin ryhmissä, jotka vaihtuivat päivän aikana. Henkilöesittelyt hoidettiin niin, että jokainen osallistuja valitsi itselleen kuvan, josta kertoi normi tietojen lisäksi pienen tarinan, jonka ei välttämättä pitänyt liittyä työhön. Aikaa esittelyyn annettiin minuutti. Ja kyllä, titteleiden sijaan muistan naisen, joka aikoo hiihtää Finlandiassa, toisen, jonka luonne on kuin salama sekä miehen, joka oli aikaisemmin ammattiurheilija.
Päivän varsinainen aihe oli strategia. Aihetta lähestyttiin ratkaisemalla vaahtokarkkihaaste, jossa rakennettiin 20 spagetista, metrin palasta teippiä ja narua sekä vaahtokarkista mahdollisimman korkea torni. Vaahtokarkin piti olla rakennelman päällimmäisenä, eikä muita välineitä kuin annettuja saanut käyttää. Aikaa oli 18 minuuttia. Ryhmämme voitti tuloksella 83 senttiä. Kokemus on näyttänyt, että kaikkein huonoiten tehtävästä selviytyvät vasta koulusta valmistuneet ekonomit ja kaikkein parhaiten ekaluokkalaiset. Tätä saa kokeilla myös kotona!
Päivän kolme viimeistä tuntia oli merkitty vietettävän Strategia-jazz workhopisssa. Ja katso: kello kolmelta viisihenkinen jazz-orkesteri kantoi kamat sisään! Kokoonpano ei ollut koskaan ennen soittanut yhdessä, mutta taikoivat muutaman minuutin alustuksella ja 30 sekunnin valmistautumisella upeita tulkintoja muistakin kuin Pienistä sammakoista. Biisien aikana kaverit ohjasivat pelkällä katseella soittoa eteenpäin. Esityksen jälkeen eräs muusikoista totesi, että: “Tavoitteemme on saada toinen kuulostaan mahdollisimman hyvältä”.
Joo-o, oli se kivaa ja mielenkiintoista, mutta ydinkysymyshän on, mitä tästä opimme. Spagettitehtävästä sen, että on lähdettävä ennakkoluulottomasti kokeilemaan erilaisia strategisia vaihtoehtoja. Turhan pitkä asioiden suunnittelu ei nopeassa nykymaailmassa riitä edes kalkkiviivoille saati voittoon. Jazz-vertauksesta taas sen, että kaikki lähtee yhteisestä kielestä. Kun yrityksen työntekijöillä on yhteinen kieli, he voivat alkaa kuunnella toisiaan aktiivisesti, tukea toisiaan ja lopulta ottaa vastuuta omasta ja toisen tekemisestä. Juuri näin tapahtui bändin jäsenten kesken. Samoin yrityksen tavoitteena pitäisi olla koko organisaation saaminen loistamaan.
Koulutus jatkuu tämän vuoden aikana ja voin vannoa, etten koskaan unohda tätä ensimmäistä päivää. Odotukset olivat jo aluperin korkealla, mutta ne ylitettiin. Kriittinen suhtautumiseni perinteiseen koulutusmalliin ei sekään vähentänyt odotuksia. Upea avaus, todella innostavaa ja inspiroivaa! Kyselkää, jos haluatte kuulla lisää!