Kannattaako tehdä itse? Tein itse ja säästin? Ulkoistaa vai ei? Forbes tarjoaa kolme kysymystä, joiden avulla voi pohtia ulkoistamisen hyötyjä ja riskejä:
- Auttaako tämä erottamaan meidät kilpailijoista, tai antaako se meille kilpailuetua markkinoilla?
- Kuinka tärkeää on pienentää riskiä, ja mitkä ovat seuraukset, jos riskiä ei hallita oikein tai ajoissa?
- Ylittävätkö sisäiset hallinnointikustannukset sen arvon, jonka toiminnon ulkoistus toisi organisaatiolle?
Kilpailuetu
Kilpailuetu on itsestään selvästi menestystekijä. Kun ulkoistamista harkitaan, on mietittävä miten ulkoistaminen vaikuttaa kilpailuetuun markkinoilla. Tai päinvastoin: onko toiminnan ulkoistamisella negatiivinen vaikutus liiketoimintaan?
Käytännön esimerkki: Toys R Us ilmoitti vuonna 2000 kymmenvuotisesta kumppanuudestaan Amazonin kanssa. Vaikka aluksi päätös oli suuri menestys, ajan myötä kävi selväksi, että se vaikutti suuresti Toys R Us -konkurssiin: yritys ei luonut omaa verkkokauppaa, joten sen lelut kilpailevat suoraan kaikkien muiden Amazonin kautta myytävien lelujen kanssa.
Toinen esimerkki: Procter & Gamble päätti ulkoistaa osan tutkimus- ja kehitystoiminnastaan: päätös lisäsi tuottavuutta 60 % ja tuotti yli 10 miljardia dollaria tuloja yli 400 uudesta tuotteesta. Nykyään noin puolet P&G: n innovaatioista syntyy ulkoisen yhteistyön ja tuotekehityksen tuloksena.
Riskinhallinta
Lisää itsestäänselvyyksiä: on hallittava riskejä jos aikoo viedä organisaatiota eteenpäin. Jotkut riskit voi tunnistaa helposti, toiset hankalammin. Ulkoistaminen voi auttaa yrityksiä hallitsemaan ja vähentämään riskejä. Kaikki tietävät yleisimmät riskit: taloudellinen riski (kustannuksia, tulojen menetyksiä), osaamisriski (kehity ja kehitä jatkuvasti) ja kilpailuriski (tuottaako sijoitus todellista lisäarvoa).
Nämä kolme riskiä voidaan yhdistää toisiinsa. Panostus ihmisiin ja osaamiseen vaatii aina jonkinlaista investointia: tämä vuorostaan mahdollisesti allokoi resursseja väärälle alueelle nostaen kilpailuriskiä. Tärkeintä onkin tunnistaa nykyinen tehokkuustaso ja sen mahdolliset pullonkaulat ja toteuttaa ne toimet, joilla on nopein ja merkittävin vaikutus kilpailuetuun.
Hallintokulut
Ellei yritys saa kilpailuetua tiettyyn resurssiin panostamalla, saattaa panostus olla suunnattu väärälle alueelle. Lisäksi; jos riskienhallinta vie paljon rahaa ja resursseja, ulkoistaminen tuo arvoa.
Jos esimerkiksi sijoitetaan omia resursseja sisäisten toimintojen parantamiseen uusien tuotteiden kehittämisen sijasta, voidaan hävitä kilpailijoille, koska sisäinen panostus ei vaikuta välttmättä suoraan liikevaihtoon. Esimerkiksi asianajotoimisto tai teoolisuusyritys, joka haluaa hallita omaa IT -infrastruktuuria, voisi käyttää aikaa ja resursseja oikean IT-ratkaisun, osaavien henkilöiden ja ylläpidon löytämiseen. Toisaalta ulkoistamalla voisi IT-järjestelmän saada avaimet käteen -pakettina ja hallita IT-puolta pienemmillä, hallituilla kustannuksilla.
Haaste on, että teknologisen kehityksen vauhti on niin nopeaa, että järjestelmät voivat vanhentua muutaman vuoden sisällä, joka tekee toimintaympäristöstä arvaamattomamman.
Kiteytyksenä: ulkoistaminen antaa ja ottaa. Yhden sijoituksen kustannukset ovat pois jostain toisesta, joten on tarkasteltava liiketoiminnan arvoa kolmesta näkökulmasta: onko tämä todellista kilpailuetua, auttaako se meitä vähentämään riskejä ja ylittävätkö sen sisäisen hallinnoinninin kustannukset sen ulkoistamisen tuoman arvon?