Suomen jalkapallomaajoukkueen kesäisen EM-kisadebyytin kunniaksi on syytä tarkastella, mitä (yritys)maailma voi oppia urheilujoukkueen jotamisesta. Tässä muutamia poimintoja Financial Timesin jutusta.
Etsi ihmisiä, jotka ovat “päässeet yli itsestään”
San Antonio Spursin valmentaja Gregg Popovichin mukaan jotkut pelaajat alisuorittavat uransa alkuvaiheessa, koska heidän kypsymisensä on vielä kesken. Heiltä puuttuu kurinalaisuutta, omistautumista tai kuuntelutaitoja. Suurin osa näistä urheilijoista kuitenkin kasvaa aikuiseksi. Usein kehitys – tai aikuistuminen – tapahtuu tietyssä iässä: tähän voi vaikuttaa esimerkiksi perheen perustaminen tai iso epäonnistuminen. Popovichin termein: tuossa tilanteessa pelaaja pääsee yli itsestään. Yhtäkkiä he hyväksyvät rajansa sekä heikkoutensa ja suostuvat valmennettaviksi: he ovat avoimia kuuntelemaan ja oppimaan muiden avulla.
Johtajan ei pitäisi pyrkiä hallitsemaan lahjakkuutta
Lahjakkuus ja sitoutuminen voittaa ottelut, koska parhailla on mielessään visio, tavoite ja strategia. Menestyvät managerit hyväksyvät tämän. He eivät yritä korostaa johtajuuttaan hallitsemalla lahjakkuutta joka tilanteessa.
Esimerkiksi Pep Guardiola jätti Bayern Münchenissä valmentaessaan tietoisesti pukuhuoneen pelaajien haltuun. Hän meni pukuhuoneeseen käymään vain puoliajalla ja kertoi, miten ottelua tauon jälkeen jatketaan.
Jalkapallomanagereita verrataan perinteisesti kenraaleihin, mutta nykyään he ovat enemmän elokuvaohjaajia – pikemminkin houkuttelevat kuin komentavat. Johtajan tehtävä on voittaa otteluita ja pitkällä tähtäimellä pokaaleita, ei voittaa sisäisiä egokamppailuja. Avainkäsite on palveleva johtajuus.
Hyväksy, että lopulta lahjakkuus lähtee
Harva ihminen pysyy samassa työssä koko työuransa ajan. Keskimäärin vastavalmistunut vaihtaa työpaikkaa noin 11 kertaa uransa aikana ja keskimääräinen eliittijalkapalloilija puolestaan vaihtaa lyhyen uransa aikana joukkuetta noin 3,8 kertaa. Liike -elämän tutkijat Deepak Somayaa ja Ian Williamson ovatkin todennneet: ”sota lahjakkuuksista on ohi, lahjakkuus voitti”.
Yksi tapa suhtautua asiaan on pohtia organisaation tuottavuutta, ei niinkään uskollisuutta tai lojaalisuutta. Hyvä johtaja pitää lahjakkuudet mukana mahdollisimman pitkään, ja valmistautuu samalla heidän poistumiseensa. Manageri Fergusonin Manchester Unitedissa oli vallalla varhaisen korvaamisen henkilöstöpolitiikka: pohdittiin, milloin tietty pelaaja lähtee tai kauanko hän viihtyy. Tältä pohjalta oli helppo pohtia, onko mahdollista etsiä potentiaalisia korvaajia etukäteen, tai löytyykö heitä valmiiksi organisaation sisältä.