Tämäkin blogi varastaa huomiosi hetkeksi: miksi emme aina osaa keskittyä?

Julkaistu: 17.12.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Työterveyslaitoksen tutkimus ajanhallinnasta kertoo seuraavaa:

  • 90% asiantuntijoista on työaikana jatkuvasti tavoitettavissa.
  • 81% meistä pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.
  • 78% meistä kohtaa työssä yllätyksiä ja ennakoimattomia tehtäviä.
  • 55% meistä joutuu usein muuttamaan suunnitelmaa.

Ovatko keskeytykset haitaksi kaikille? No se vähän riippuu. Työntekijöillä voi olla hyvin erilaiset valmiudet sietää keskeytyksiä. Esimerkiksi työntekijän tietotekninen osaaminen vaikuttaa siihen, kuinka paljon keskeytykset hidastavat hänen työtään. Toiset nauttivat kiihkeätempoisesta ja sirpaleisesta työstä, mutta jotkut kaipaavat enemmän rauhaa. Meillä on siis erilaisia työskentelytapoja.

Asiantuntijan huomiosta kilpailevat sähköpostit, puhelin ja mikä tahansa yllättävä asia. Tämä on haastavaa, sillä aivot innostuvat uutuuksista: huomio kääntyy helposti sähköpostin kilahdukseen tai puhelimen näytölle ilmestyvään ilmoituskilkatukseen. On osoitettu, että esimerkiksi tietoisuus avaamattomasta sähköpostista heikentää ongelmanratkaisukykyä. Meidän on myös joskus vaikeaa erottaa turhat asiat tärkeästä, ja tämä prosessointi myös väsyttää.

Keskeytämme usein myös itse itsemme. Sisäisestä keskeytyksestä on kyse, kun tietty tärkeä työtehtävä vaatii huomiotamme ja olosuhteet ovat täydelliset sen tekemiseen, mutta ajaudumme tekemään jotain aivan muuta. Esimerkiksi mielessä olevat työ- tai kotiasiat johtavat helposti sisäisiin keskeytyksiin. Aina keskeytykset eivät ole huono asia: joskus keskeytys tuo aidosti arvokasta uutta tietoa, jonka perusteella on helppo reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin.

Tehottomuus ja innostuksen puute voivat johtua myös siitä, että joutuu tekemään jatkuvasti liian monia pieniä päätöksiä.  Aivojen päätöksentekoverkosto ei osaa priorisoida vaan väsyy, jos joutuu miettimään mihin hommaan sitä seuraavaksi tarttuisi.

Mitä tälle voi tehdä? No vaikka niin, että asettaa puhelimen ajastimeen 20 minuuttia, työntää puhelimen tarpeeksi kauas, ja tekee keskeytyksettä työtä, kunnes kello soi. Sitten 5 minuutin tauko ja sama uudestaan. Keskittyminen perustuu tietoiseen päätökseen sekä häiriötekijöiden hallintaan, ja mikä parasta: ajanhallinta on taito, jota voi opetella!

 

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tämäkin blogi varastaa huomiosi hetkeksi: miksi emme aina osaa keskittyä?

Kieltäydy jämäkästi, älä rimpulasti

Julkaistu: 10.12.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Osaatko sanoa  ei? Kyseinen sana on tärkeä sekä siviilielämässä että virallisemmissa yhteyksissä. Kysymys on lopulta siitä. että miten haluat käyttää rajallista (työ)aikaasi. On syytä sanoa välillä ei asioille ja ihmisille, ja tätäkin taitoa voi onneksi harjoitella. Asiaa on hyvä pohdiskella hetki. Tässä muutama vinkki.

  • Arvosta kysyjää. Usein ihminen haluaa apuasi, koska luottaa sinuun ja arvostaa näkemystäsi. Kun kieltäydyt, kiitä kysyjän osoittamasta luottamuksesta. Vaikka et ehtisi auttaa, voit aina vinkata kysyjää eteenpäin, jotta hän ei jää tyhjän päälle. Joskus voi vain todeta, että nyt et ehdi, mutta katsot asiaa vaikka huomenna tai seuraavalla viikolla.
  • Kieltäydy pyynnöstä, älä pyytäjästä. Joskus joku ottaa kieltäytymisesi henkilökohtaisesti. Anna siis kysyjälle selkeä syy, miksi kieltäydyt pyynnöstä käyttämällä sanaa ”koska” selittäessäsi kieltäytymisesi syytä. Tutkimusten mukaan nimenomaan sana ”koska” on taikasana sekä pyyntöjä tehtäessä että niistä kieltäytyessä. Näin pyytäjä ymmärtää, että sinulla on jokin hänestä riippumaton syy kieltäytymiseesi.
  • Pysy lujana. Jos kieltäydyt, pidä kiinni päätöksestäsi. Ihmiset kunnioittavat sinua enemmän, jos pitäydyt päätöksissäsi.
  • Harjoittele. Ei-sanaa voi harjoitella. Esimerkiksi lisämyyntiä hakevista vaatekaupan myyjistä, puhelinmyyjistä tai tarjoilijoista voi aloittaa. Jämäkkä ei on taikasana.
  • Valitse sopivin viestintätapa kieltäytymiselle. Olemme kaikki joskus saaneet lähettämäämme kokouskutsuun kieltävän vastauksen ilman selitystä. Tämä ei välttämättä tarkoita mitään, mutta riippuu, miten ja missä kieltäytyminen tapahtuu. Esimerkiksi sähköpostilla kieltäytyminen tai kokouskutsun hylkääminen voi tuntua kysyjästä tylyltä. Monesti lyhyt keskustelu kasvotusten tai puhelimitse voi olla kohteliaampi tapa kieltäytyä. Tässäkin ”koska” -sanan käyttö selkeyttää viestintää.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Kieltäydy jämäkästi, älä rimpulasti

Outbound ja inbound – myyntityötä ulospäin vai yhteydenottoja sisäänpäin?

Julkaistu: 3.12.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Tiivis yhteys myynnin ja markkinoinnin välillä on tärkeä osa onnistunutta asiakashankintaa. Molempien toimintojen pitäisi olla linjassa: selkeästi määritellyt roolit ja vastuut auttavat puhaltamaan yhteen hiileen.

Markkinointi on yleensä parempi sisällöntuotannossa, ja myynnillä on hyvä käsitys asiakkaiden tarpeista ja siitä, mikä toimii. Kun markkinointi sekä myynti on tarpeeksi yksinkertaista, voidaan kokeilla ketterästi – huomaat kyllä, mitkä toimenpiteet kannattavat. Kannattaa pohtia, halutaanko että potentiaaliset asiakkaat ottavat yhteyttä yritykseen vai yritys potentiaalisiin asiakkaisiin (molempia toki tapahtuu rinnakkain).

Inbound on uudempi strategia, ja nimensä mukaisesti sillä yritetään saada potentiaalinen asiakas ottamaan itse yhteyttä. Potentiaalinen asiakas yritetään saada löytämään yritys (markkinoinnin, hakukoneoptimoinnin ja digimarkkinoinnin avulla) ja kiinnostumaan yrityksesi ratkaisusta. Yksi suosituimmista tavoista saada potentiaaliset asiakkaat ottamaan yhteyttä yritykseen on tuottaa säännöllisesti asiaankuuluvaa ja kiinnostavaa sisältöä verkkosivuille.

Outbound, joka suuntautuu ulospäin, on se perinteinen tapa kerätä liidejä. Se on hyväksi havaittu strategia, joka kohdistaa markkinointitoimenpiteet joukkoon potentiaalisia asiakkaita. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi lähteviä sähköposti- ja puhelukampanjoilla ja tietenkin henkilökohtaista myyntityötä.

Yleensä inbound ja outbound -strategiat voivat olla olemassa rinnakkain yrityksen keinovalikoimassa, mutta yleensä toinen niistä valitaan pääasialliseksi strategiaksi. Miten sitten valita sopivan strategia?

Myynti

Mikä on keskimääräinen kauppasi koko ja kuinka monta kauppaa teet keskimäärin tietyllä tarkastelujaksolla? Yleensä suuri määrä pieniä kauppoja soveltuu hyvin inbound-strategiaan, koska inbound on tehokas tapa tavoittaa suurehko potentiaalinen yleisö.

Suuremmat kaupat edellyttävät yleensä kohdennettua outbound-strategiaa: sen avulla voit kohdistaa toimenpiteet tarkasti tiettyyn ryhmään yrityksiä ja niiden päättäjiä.

Asiakkaat

Minkälainen on ihanteellinen asiakasprofiili (yritykset, jolla olisi eniten tarvetta tuotteellesi) ja niiden avainhenkilöt (ihmiset, jotka arvioivat ja tekevät ostopäätöksen)? Laaja asiakasprofiili hyötyy inbound-strategiasta, kapea puolestaan outboundista.

Tiimi

Lopuksi on hyvä selvittää resurssien asettamat rajat: yleensä nämä liittyvät resursseihin kuten rahaan ja ihmisiin. Yleensä inbound-strategian luominen on halvempaa outboundiin verrattuna. Inboundin vaatimia investointeja ovat esimerkiksi sisällön luomiseen ja digitaaliseen markkinointiin liittyvät kustannukset, mutta ne voi tehdä joko osittain tai kokonaan itse riippuen resursseista.

Suurin osa outbound-tavoitteiden saavuttamisesta vaatii yksinkertaisesti enemmän myyjiä tai liiketoiminnan kehitystyöstä, jotta liidejä ja tarjouspyyntöjä kertyy myyntisuppiloon ja kauppoja alkaa syntyä.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Outbound ja inbound – myyntityötä ulospäin vai yhteydenottoja sisäänpäin?

Metsät ja sahat, nuo uudet aluevaltauksemme

Julkaistu: 26.11.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila
Ferroplan kuljetin

Kuljetin messuilla, ilveskin ihmettelee

 

Kun yritys lähtee uusilla tuotteilla uudelle toimialalle, markkinointi saattaa tulla hieman jälkijunassa, varsinkin jos myynti lähtee heti vetämään. Mikäs siinä: kun homma menee näin päin, on markkinoinnilla aikaa pohtia omia liikkeitään. Kun kauppoja syntyy, alkaa yrityksellekin selkenemään, millaisia tuotteita ollaan kehittämässä ja mitä niistä kannattaa kertoa maailmalle.  Tässä pari oppia matkan varrelta.

  • Odota, kunnes on jotain kerrottavaa. Yhden otsikon, yhden lauseen ja yhden kuvan esite ei ehkä vielä vakuuta potentiaalista asiakasta, eikä kotisivuilla kävijää. Ei kannata myöskään lupailla liikoja uutena toimijana. Joskus on syytä luottaa myyntiin ja odottaa ensimmäistä kauppaa, saada pää niin sanotusti auki. Miksi näin?  Kun kauppa on saatu, on helpompi tietää mitä asiakkaaan tarpeet ovat, koska ne on kirjattu ylös. Nyt markkinoniti tietää jatkossa, mistä ja miten puhua.
  • Opi peliliikkeet. Tämä edellyttää, että yrityksessä on tekijämies tai -nainen, joka vinkkaa oikeita myynninedistämisliikkeitä. Esimerkki: tietyillä toimialoilla tarkasti suunniteltu lehtimainoskampanja toimii edelleen.
  • Älä unohda. Uudet tuotteet tai palvelut syntyvät ja kehittyvät omaan tahtiinsa. On syytä kuitenkin hahmotella to do -listaa: mitä markkinoinnissa ja myynnissä sitten tapahtuu, kun uusi tuote on myytävässä kunnossa? Tekstit, kuvat, videot, verkkosisällöt, hyödyt, hinnat, jakelut ja vastuut. Tiedä mitä teet seuraavaksi.
  • Kuuntele ja aisti. Myyntiä ja asiakasrajapintaa kannattaa kuulostella, koska markkinoinnissa on usein kyse siitä, että puhutaan asiakkaan kieltä. Omat ideat ovat aina omasta mielestä hyviä, mutta sanallinen, rehellinen palaute asiakkaan maailmasta on tärkeää: miksi kauppa käy tai miksi kauppa meni ohi? Tarkoittaa sitä, että numerot kertovat toki kovaa faktaa ja toimivat palautteena (esim: hävitään hinnalla), mutta mittaristoa on hyvä täydentää asiakkaiden mielipiteillä (voitetaan, koska myyjä on niin luotettava/mukava/hauska). On vielä hyvä muistaa, että kohteliaisuuksia ja aitoja kehuja ei kannata sekoittaa toisiinsa. Omaa brändiä voi pohtia näin: mitä asiakas todennäköisesti ensimmäisenä sanoo, kun olet juuri poistunut  huoneesta?

Ai niin, se tärkein: mekaanisen metsäteollisuuden sekä sahateollisuuden tuotteillamme on nyt nettisivut, joten tästä pääset tutustumaan tuotevalikoimaamme!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Metsät ja sahat, nuo uudet aluevaltauksemme

Pusketaanpa jälleenmyyjäverkostolla maailmalle!

Julkaistu: 19.11.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Jos mielii omaa tuotettaan maailmalle, myynnissä tarvitaan usein hieman apua. Pallet Master -tuoteperhettä on puskettu maailmalle jälleenmyyntiverkoston avulla jo pidempään. Ferroplanin verkosto kattaa Euroopan, Kaakkois-Aasian ja nyt myös Pohjois- sekä Etelä-Amerikan. Lavapinoajia toimitetaan tasaista tahtia maailmalle, ja kattava jälleenmyyntiverkosto on tärkeä osa tavoitteiden saavuttamista. Vuositasolla myydään noin 40-50 Pallet Masteria.

Tämänhetkinen jälleenmyyjien maaluettelomme näyttää tältä: Viro, Latvia, Puola, Itävalta, Sveitsi, Ranska, Saksa, Hollanti, Espanja, Iso-Britannia, Kreikka, Meksiko, Yhdysvallat, Chile, Kazakstan, Vietnam sekä Filippiinit. Joskus jälleenmyyntiverkosto kasvaa kuin itsestään, joskus sen eteen pitää tehdä töitä.

Pallet Master -tuotepäällikkö Janne Kenttämaa: ”Jälleenmyyjien verkosto mahdollistaa myynnin ja markkinoinnin ympäri maailmaa. Jälleenmyyjät ovat paikallisia pitkään alalla toimineita yrityksiä, joilla on valmiit kontaktit asiakkaisiin. He myös tuntevat maansa tavat tehdä kauppaa. Suhteillaan ja ammattitaidollaan he tuovat kauppoja sekä liidejä, joihin meillä ei olisi muuten mahdollisuuksia.”

Ai niin: Pallet Master -tuoteperheestä löydät lisätietoa täältä. Jos haluat kuormalavat järjestykseen, työturvallisuuden kuntoon ja trukkiliikennettä vähemmälle, Pallet Master -lavapinoaja on ratkaisu.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Pusketaanpa jälleenmyyjäverkostolla maailmalle!

Sähköpostipingis vai kokous, onko väliä?

Julkaistu: 12.11.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Tarvitseeko käyttää sähköpostia, jos ei tahdo? Pitääkö kokouksissa töröttää, jos ei pysty? Tiesitkö että kokouksissa tai sähköposteja kahlatessa voi myös joskus tuhlata aikaa? Kannattaako kävellä työkaverin luo kysymään?

Tässä Forbesin listaamia käteviä sääntöä, joiden avulla on helppo päättää, hoituuko asia sähköpostilla, vai pitäisikö kutsua kokous kasaan, tai jutella kasvotusten.

  • Tunteet. Kun aihe on latautunut, sähköposti tai viesti ei ole paras viestintäväline. Sähköpostin sävy on helppoa tulkita väärin, ihmiset reagoivat liian tunteella, ja oletamme toisesta osapuolesta kenties vääriä asioita. Voi olla viisaampaa soittaa puhelu, tai keskustella kasvotusten (no nykyään myös Teams) tietyistä aiheista.
  • Tarkoitus. Ennen kuin kutsut kokouksen kasaan, kysy itseltäsi, muuttuuko mikään kokouksen seurauksena? Jos vastaus on “no ihmiset saavat tietoa”, niin tavoitteesi on todennäköisesti yksipuolinen tiedottaminen. Siinä tapauksessa on viisainta lähettää sähköpostia: tämä säästää kaikkien kallisarvoista aikaa. Jos vastaus on sen sijaan “täytyy ratkaista ongelma tai kehittää toimintaa”, kokouksen järjestäminen on todennäköisesti hyvä ajatus, koska monimutkaisten haasteiden ratkominen sähköpostilla on mahdotonta tervanjuontia kaikille osapuolille.
  • Monimutkaisuus. Usein ihminen silmäilee sähköpostinsa nopeasti läpi – yksityiskohdat jäävät ehkä huomaamatta, ja vastauskin voi sitten olla vähän sinnepäin. Mitä monimutkaisempi aihe on, sitä hankalampaa sitä on pallotella ​​sähköpostitse. Jos huomaat että asian selittäminen sähköpostilla vaatii kolme pitkää kappaletta tai vastaanottajia on enemmän kuin pari, on todennäköistä, että kokous olisi nopeampi ja parempi tapa edistää asiaa. Äskettäin tehty tutkimus viittaa siihen, että itsenäisen pohtimisen ja tapaamisen yhdistelmä on paras tapa ratkaista monimutkaisia ​​kysymyksiä.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Sähköpostipingis vai kokous, onko väliä?

Energialaitoksen aarteet

Julkaistu: 5.11.2020 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

 

FerroPower –energialaitos on käynyt ja kukkunut Orimattilassa useamman vuoden, josta kierrätyspolttoaineella reilun vuoden. Tänä aikana on käsiin jäänyt paljon kokemusta energiantuotannosta, mutta myös aarteita polttoaineen seasta.

Laitosinsinööri Pontus Ekberg ja asentaja Harri Heikkilä kertovat, että laitokselta löytyneellä välineistöllä voisi helposti kattaa illallispöydän tai tehdä pienimuotoisen kylppäriremontin. Vaikka laitokselle tuleva polttoaine on 99,9%:sesti eroteltua, käsiteltävät massat ovat niin suuria, että joukkoon mahtuu aina ylimääräistäkin.

Vaikka polttoaine on erilliskerättyä yhdyskunta-, kotitalous-, teollisuus- ja kauppojen sivuvirtaa, seasta löytyy mm. pennejä, markkoja, euroja ja jenejä. Lisäksi erilaisia kattaukseen tarvittavia välineitä ja ”vihreä kuula”.

Aarteita löytyy sekä pohjatuhkasta, kuten kolikot, että polttoaineen seasta sen saapuessa laitokselle. Pohjatuhkasta löytyneet esineet ovat kokeneet eläissään paljon ja läpäisseet mahdollisesti monta seulaa, sorttausta, erottelua, kuljetinta ja jopa polton.

Kiertäessä jätteenkäsittelylaitoksilla Suomessa ja maailmalla vastaa tulee kaikenmoisia aarteita. Isoilla laitoksilla haasteena saattavat olla esimerkiksi kokonainen hirven jalka, kolmen metrin rosteriputki ja kalaverkot, joiden painoreunus ei mene poikki veitselläkään. VHS-kasettien nauhat kietoutuvat linjastoilla ja räsymatot kestävät ja sukkahousut venyvät maailman ääriin saakka.

Vanhemmat, annan teille synninpäästön, kun heitätte lasten askarteluja pois; ne kierrätetään ja niistä tehdään uusia tuotteita, kaikki hyvin.

Harri Heikkilä toteaa energialaitoksen aarteista, ettei niitä päätyisi meille saakka, jos ihmiset kierrättäisivät kaikki jätteensä. Sekajätettä ei juuri syntyisi, jos me ihmiset hyödyntäisimme kaikki kierrätyksen mahdollisuudet, jatkaa Pontus Ekberg. Samaan hengenvetoon toteamme, että toteutuakseen tuo visio tarkoittaisi, että kierrättämisen ja lähtöpaikkaerottelun tulisi olla ihmiselle helppoa ja kannattavaa eli se säästäisi aikaa tai rahaa. Pohdimme, tuleeko sellainen aika, ettei ”jätettä” enää ole, vaan kaikki sivuvirrat on hyödynnettävissä rahana, myös yksilötasolla. Veisitkö sinä kaikki jakeet kierrätykseen, jos jokaisesta maksettaisiin?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Energialaitoksen aarteet

Mitä jos yrityskulttuuri rohkaisee kaikkia miettimään brändiä?

Julkaistu: 29.10.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Särmät miehemme, sekä pakasta vedetty särmäyspuristin. Tilanne luonnollisesti hymyilyttää.

Kun markkinointi-ideoita alkaa tulla myös markkinointiosaston ulkopuolelta, jotain on tehty oikein. Miten tähän tilanteeseen päästään? Ei ainakaan vaatimalla ideoita. Sen sijaan esimerkkiä näyttämällä päästään pitkälle: jos jokainen työntekijä pohtii ainakin välillä, minkälaista yritysmielikuvaa hän edustaa, näkyy se ulospäin myös asiakkaille, mutta ennen kaikkea sisäisesti myös työkavereille. Tämä ei siis ole pelkästään markkinoinnin ja myynnin hommaa, vaan läpäisee koko organisaation: sitoutuminen on kiinnostavaa ja innostavaa.

HBR kirjoitti yrityskulttuurin ja brändin yhteensopivuudesta:

  • Jos työntekijät käyttäytyvän kovin eri tavalla sisäisesti, kuin asiakkaiden seurassa, yrityksellä saattaa olla ongelma brändiarvojen ja kulttuurin yhteensovittamisessa.
  • Työntekijöiden tulee ymmärtää asiakkaan näkökulmaa: miksi yrityksen brändi erottuu kilpailijoista asiakkaan silmissä? Täytyy siis ymmärtää, ketkä ovat yrityksen kohdeasiakkaat, sekä heidän tarpeensa. Jokaisella työntekijällä on merkitystä, kun brändiä rakennetaan, eli se on kaikkien työtä.
  • Sen, miten toimitaan sisäisesti, tulisi olla sidoksissa siihen, miten yritys haluaa tulla tunnetuksi ulkoisesti. Kun brändi ja kulttuuri ovat linjassa, tehokkuus, tarkkuus ja laatu kasvaa. Uusia työntekijöitä on helpompi houkutella ja asiakasuskollisuus kasvaa. Brändi on kilpailuetu, jota ei voi tuosta vain kopioida.

Käytännön esimerkki yrityskulttuurista: uusi särmäyskone saapui toissa päivänä Ferroplanille. Sain kahvitauolla vinkin, että aiheesta voisi tehdä juttua seuraavaan Ferronews-lehteen, joka onkin mainio idea. Seuraavana päivänä idea jalostui toiseksi ideaksi, ja totesin, että tässähän on nyt myös valmis blogiaihe, jonka saa heti ulos. Muutama kuva, ja ytimekäs kiteytys uuden särmäyskoneen hyödyistä asiakkaille, ja blogi on valmis. Miksi tämä on kiinnostavaa? Tuotantopäällikkömme Timo Jantunen kiteyttää: ”Kotimaisella särmäyspuristimella särmätään kotimaisia kuljettimia. Se on iso juttu sekä meille, että asiakkaille.”

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä jos yrityskulttuuri rohkaisee kaikkia miettimään brändiä?

Sloganin happotestaus kannattaa

Julkaistu: 22.10.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

Tarvitset yrityksellesi jotain, jolla erottautua ytimekkäästi, puheissa, esityksissä ja mainoksissa. Sinulla on jo logo, värimaailma ja ehkä pari sanaa tai lause ylhäällä, joista syntyy kenties slogan. Sitten vain testaamaan.

  1. Kokeile miltä slogan näyttää esimerkiksi tuotteisiin tai tarroihin painettuna. Bokserit, olutpullon etiketti, parkkikiekko tai tietenkin yrityksesi valmistama tuote ovat hyviä testikohteita. Mikä olo tekstistä ja tuotteesta tulee? Lause ”Laadukas asiantuntija” pöksyissä tai juomapullossa ei välttämättä herätä oikein mitään. Silloin slogania on syytä viilata iskevämpään suuntaan, tyyliin ”Hoitaa homman”.
  2. Kuuntele, mitä työntekijäsi sanovat ideasta. Elinehto on, että työntekijät pystyvät seisomaan sloganin takana. Lisäksi sen tulee myös jäädä mieleen, sillä muuten käy niin, että slogania joutuu kertamaan paperista joka kerran asiakaskäynnille lähdettäessä.
  3. Katso ympärillesi ja tarkkaile. On luultavasti olemassa joku asia, joka toistuu. Kokeile rakentaa jo olemassa olevasta slogan, älä keksi väkisin uutta tyhjästä. Kuuntele kahvihuonekeskusteluja, pikkujoulujutustelua ja asiakkaiden spontaaneja kommentteja. Kun havaitset toistuvan trendin, tartu siihen.
  4. Hyvää slogania voi ajatella niin, että se kuvaa tarvittaessa yrityksen koko kulttuuria ja mitä tahansa osa-aluetta: ihmisiä, toimintatapoja, prosesseja ja tuotteita.

Jos katsoo kuluttajamaailmaa, Just do it ja I’m lovin’ it ovat tuttuja sloganeita meille kaikille.  Miten B2B-yritys saa oman sloganinsa ihmisten mieliin? Tässäkin tarvitaan sitkeyttä, ei sen kummempaa.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Sloganin happotestaus kannattaa

Brändinrakennus on maraton, ei satasen sileä

Julkaistu: 15.10.2020 | Kirjoittanut: hannespenttila

 

 

 

Yrityksestä on olemassa mielikuva, halusit tai et. Kysymys kuuluu, että haluatko yrittää vaikuttaa tuohon mielikuvaan? Ehkä kannattaisi, niin mekin teemme. Brändi on asia, jota kannattaa siis pohtia myös B2B-maailmassa.

Jos lähdetään siitä, että brändi on se, mitä asiakkaasi sinusta sanovat, kun sinä poistut huoneessa, on helppoa lähteä työstämään asiaa. Sinusta puhutaan joka tapauksessa, joten pitäisikö miettiä, miten tuohon puheeseen voi vaikuttaa? Suoraa dataa kahvihuonepuheesta on kuitenkin vaikea saada. Ja jos joku nyt toteaa, että mielikuvilla ei ole väliä, niin tasaväkisen tarjouskilpailun saattaa voittaa se, joilla on kiiltävin tarjousdokumentin kansi. Päätöksentekijän tausta saattaa olla tekninen, kaupallinen tai jotain muuta: erilaiset ihmiset huomaavat erilaisia asioita.

Ajattele ainakin näitä

Brändi vaatii raakaa peiliin katsomista. Miksi olet olemassa, miksi olet erilainen kuin muut, minkä ongelman ratkaiset? Viime kädessä: miksi kenenkään pitäisi kiinnostua sinusta?

Brändi vaatii tosiasioiden tunnustamista. Olemme jo jotain – ja meistä puhutaan jo jotain maailmalla. Luultavasti joitakin näistä puheenaiheista voidaan käyttää brändin rakennuspalikoina: logo, palvelut, värit, tuotteet, lentävät lauseet ovat kaikki potentiaalisia brändipalikoita.

Brändi vaatii pokerinaamaa. Ei muututa muutoksen takia, vaikka kilpailijat muuttuvat. Jos asiakas tilaa, koska joku tekee halvemmalla, annetaan tilata. Jos asiakas tilaa ulkomailta, annetaan tilata. Ympyröillä on taipumus sulkeutua. Kymmenen vuoden päästä saattaa ”liian kallis” brändisi olla ”laadukas, toimitusvarma kotimainen”. Toki maailma muuttuu myös ympärillä, joten jääräpäisesti vastatuuleen ei kannata puskea, mutta se onkin toinen juttu.

Brändi vaatii kilpailijoiden tarkastelua. Katso kilpailijoita, ja löydä tapa erottua. Aluksi se voi olla erilainen värimaailma. Ja jos rehellisiä ollaan, sieltä maailmasta saattaa saada ajatuksia myös oman brändin kehittämiseen, mutta ei kuitenkaan kopioimiseen, muista se.

Brändäys ei ikinä lopu. Tai ainahan sen voi lopettaa, mutta asiakkaat ja sidosryhmät puhuvat silti jatkossakin sinuun liittyvistä mielikuvista. Brändin tulee vähitellen näkyä kaikessa, mitä asiakas voi nähdä, lukea, kuulla, haistaa, maistaa ja tuntea – mutta luonnollisestikaan kaikkea ei kannata yrittää kehittää kerralla.

Mitä jos brändäys ei kiinnosta? Olet siis kenties kasvoton, hajuton ja mauton, tai sinut ehkä muistetaan vääristä asioista. Jos kilpailijoitakaan ei brändäys kiinnosta, olette samassa veneessä, mutta jos yksikin heistä päättää alkaa brändinrakennukseen, olet jo häviämässä huomiokilpailun.

Kenties se tärkein viimeisenä: brändi näkyy viivan alla. Erityisesti kuluttajapuolen brändejä on tutkittu paljon, ja esimerkiksi eräs vihreävalkoinen kahvilaketju saattoi muutama vuosi sitten hinnoitella kahvinsa $3.25, kun bränditön kilpailija hinnoitteli lähes täysin vastaavan tuotteensa $1.20.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Brändinrakennus on maraton, ei satasen sileä