Messutaivaassa

Hurraa hurraa, messukausi on käynnistynyt syksyn myötä! Messukausi on käynnistynyt myös koronan jälkeisessä maailmassa, ja voi että sitä on odotettu.

Kun vuosi sitten mentiin Tampereen Alihankintamessuille kuin varkain ja pidettiin välit maskeineen kaikkineen, tänä vuonna messut vapautuivat vanhaan malliin. Osastot pullistelivat näytteilleasettajia (tästä kertoo sekin, että ensimmäistä kertaa minun messuiluni aikana näytteilleasettajien parkkipaikka oli myyty loppuun jo messuja edeltävänä maanantaina päivällä) ja käytävä täyttyivät – jos ei nyt ihan entiseen malliin, kuitenkin lähes normaalitapaan hetkittäin.

Mutta asiaan! Tämän vuoden teemana oli Taivas ja Helvetti. Mikäpä mukavammin kuvaisi yrittäjän arkea ja ihmisen elämää, molemmat puolet löytyvät helposti kaikesta.

Messuvieraat toivotti etu- ja takaovilla tervetulleeksi enkelinsiivillä ja pirunsarvilla koristellut kyltit, jotka johdattivat tietysti erkkitonniin eli osastollemme E1000.

Kyltit toimivat mukavasti, mutta kolmantena päivänä alkoi olla enkelillä siipi maassa, sitä ei pelastanut enää edes kaksipuoleinen teippi. Pirunsarvet eivät sen sijaan Suomen syksyistä keliä säikähtäneet, tuskin paahtavaa kuumuuttakaan…

Osastomme oli jaettu kahtia teeman mukaan. Pienet vastoinkäymiset (kuulisittepa pingottuneen hymyn äänessäni) kuuluvat asiaan, joten onneksi kävin paikan päällä jo perjantaina, kun veimme saksipöydän osastolle valmiiksi. Osasto oli matotettu väärin päin, punainen matto oli taivaan puolella ja valkoinen helvetin. Tällaista sattuu ja kun huomattiin ajoissa, ei ehtinyt tapahtua katastrofia. Maanantaina matto oli jo oikein paikoillaan.

Kuva: Wiitta Oy.

Taivaan puolella nautiskeltiin harmonisesta rauhasta ja valosta, neukkarissa sai pötkötellä pilvityynyillä ja syödä vaahtokarkkeja. Helvetin puolella räiskyivät tulet ja tunnelma oli suorastaan dramaattinen, neukkarissa tervehtivät pääkallot ja osastolla juoksenteli hämähäkkejä käärmeiden seassa. Pirunsarviset ja enkelinsiipiset näytteilleasettajat herättivät jälleen pahennusta ja ihastusta – eli huomiota!

Kuva: Wiitta Oy.

Ferroplanin puolesta osastolle oli tuotu saksipöytä eli ei mikään rimpula nostopöytä, jonka päälle integroituna kuljetin. Ihana asiakkaamme antoi luvan tuoda valmiin tuotteen messuille, hetki raavittiin päätä, kun tuote olikin oranssi, mutta päädyimme lopulta nimeämään saksipöydän auringonnousuksi.

Messujen yleistunnelma oli riemullinen! Ihmiset nauttivat päästessään juttelemaan toistensa kanssa kuten ennen vanhaan vanhaan hyvään aikaan. Teams on karistanut suomalaisista viimeisetkin small talkin rippeet, joten messut tarjosivat viimein paikan, jossa käydä kuulumiset läpi rennommin. Toistan itseäni: Voi että tätä on kaivattu!

Reilulla 13 000 kävijällä Alihankinta ei vielä ihan kurkota koronaa edeltävien vuosien tasolle, mutta haluan uskoa, että sitä kohti ollaan menossa. Uskon, että messut näyttelevät jatkossa vieläkin tärkeämpää kohtaamispaikkaa, kun etäpalaverit ovat tulleet jäädäkseen.

Tasan kymmenen vuotta sitten olimme yhteisosastokonseptilla Alihankinnassa ensimmäisen kerran ja homma jatkuu vahvasti! Ensi vuoden osallistujat ovat jo tiedossa ja ehkä teemakin… 😉

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Tarkistuslista, koska kesällä on aikaa miettiä

brown deer on grass field during daytime

Joskus on parempi kysyä kysymyksiä, kuin antaa valmiita vastauksia. Varsinkin kun kyse on lomakaudesta. Hyvää lomakautta kaikille lukijoille! Suraavat kysymykset vois kysyä itseltään tai vaikka läheisiltään.

  • Eikö olekin hämmästyttävää, kuinka paljon saamme aikaan lomaa edeltävänä päivänä?
  • Jos matkustat työksesi ympäri maailmaa, unelmiesi loma saattaakin olla kotona?
  • Oletko koskaan lomaillut niin kauan, että unohdat kaikki salasanasi?
  • Olethan joskus lomaillut niin hyvin, että unohdat mikä viikonpäivä on?
  • Olisiko niin, että kukaan ei tarvitse lomaa niin paljon kuin se henkilö, joka on juuri palannut kesälomaltaan?
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Tarkistuslista, koska kesällä on aikaa miettiä

Quality and versatility make a lasting impression on customers

Packline Materials Handling is located in Poole, Dorset. The area has been inhabited since Iron Age. Iron is still very much a relevant topic, since Ferroplan and Packline have cooperated for almost 8 years now. Ferroplan’s Pallet Master product line offers a wide range of pallet dispensers for various needs.

Packline Materials Handling has been designing and manufacturing lifting and handling equipment since 1993. The company has established itself as the leading supplier of quality materials handling equipment for the food, drinks, dairy, pharmaceutical and medical processing industries worldwide.

The partnership with Ferroplan started when Packline was looking to expand and compliment their product range of lifting and handling equipment. Ferroplan’s Pallet Master products were a natural progression – and ideal for Packline to broaden their existing product range.

Future looks bright

“The collaboration with Ferroplan has gone from strength to strength with interest in the Pallet Master product increasing especially over the last few years”, explains Paul Winter, Managing Director of Packline Materials Handling.

A number Packline’s existing customers have expressed interest in the Pallet Master products benefitting both the customer and opening new industries to the products from the food, pharmaceutical and packaging sectors.

“We are not afraid of finding new industries and solving their logistical challenges. Ferroplan can fulfil even the most complicated requests for customized pallet dispensers. Packline offers us a channel that helps us to find new customers and even industries”, says Product Manager Janne Kenttämaa.

Making a difference

Packline’s customers are impressed with the quality and versatility of the Pallet Master range of products. This benefits Packline: it is an opportunity to expand the product range. Cooperation enables Packline to offer additional products to complement the existing materials handling equipment.

The Pallet Masters are particularly popular within the packaging industry with numerous satisfied customers already making use of the advantages of the pallet dispensing and storage systems.

“Customer feedback praises improved health and safety conditions in the warehouse, a tidier storage area and an increase in productivity”, Winter summarises.

Packline homepage: https://www.packline.co.uk/

Pallet Master homepage: https://www.palletmaster.fi/pm/en/main/

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Quality and versatility make a lasting impression on customers

Pakollinen lätkäpostaus: voiko psyykkiseltä valmentajalta oppia, vaikka hän onkin ex-jääkiekkoilija?

Koska Suomi on pelannut menestyksellistä kiekkoa erityisesti tänä keväänä, on aiheesta kirjoitettava ainakin yksi blogi. Lasse Kukkonen päätyi peliuransa jälkeen psyykkiseksi valmentajaksi. Nyt hänen kalenterinsa täyttyy yritysvalmennuksista. Lähteenä HS Vision haastattelu.

Näin rakennetaan hitsautunut joukkue:

ENSIMMÄINEN vaatimus on rehellisyys, mikä puolestaan vaatii itsensä tuntemista. Kukkonen piirteli jo jääkiekkourallaan arvokarttoja: näin hänelle selkeni, kuka hän on, ja mihin hän käyttää aikaansa.

Kun ihmiset pohtivat, mihin he haluavat käyttää aikaansa, he kirjaavat ylös aivan liian monta kohtaa: perhe, ystävät, työ, harrastukset, itsensä kehittäminen, lepääminen ja niin edelleen.

Huippu-urheilijana Kukkonen tietää, miten aikaa käytetään tehokkaasti: nipistämällä. Hän esimerkiksi hylkäsi kaverit ja vapaa-ajan, kun ensimmäinen lapsi syntyi Chicagossa 2006. Näin priorisoitiin perhe ja oma ura.

KAIKKIEN ihmisten täytyy saada olla oma itsensä.

Esimerkiksi jääkiekkoyhteisö on käynyt viime vuosina julkista keskustelua suhtautumisestaan seksuaalivähemmistöihin. Kukkosen mielipide asiaan on hyvin selkeä. Jos pelaaja kuuluu esimerkiksi seksuaalivähemmistöön, niin se on osa häntä – ja hän on tärkeä osa joukkuetta.

Mitä tästä opitaan? Organisaatio ei voi ylläpitää tilannetta, missä tietyt ihmiset joutuvat piilottelemaan itseään. Jos ihminen joutuu pelkäämään tiettyä puolta itsestään, niin ei hän voi tuntea itseään tärkeäksi ryhmässä. Kun puhutaan, että jokainen voi olla oma itsensä, niin sen täytyy tarkoittaa jokaista.

LUOTTAMUS on joukkuehengen luomisen viimeinen silaus. Kun ryhmän jäsenet tuntevat itsensä, ovat rehellisiä itselleen ja toisilleen, he voivat alkaa luottaa toisiinsa.

Kopissa tai organisaatiossa pitää olla turvaa, että ei tarvitse murehtia, olenko riittävän hyvä. Siellä täytyy välittää toisesta ihmisestä sen verran, että kollega ei pelkää tehdä virheitä, koska häntä ei heti tuomita niistä.

Kun ryhmä luottaa toisiinsa ja välittää toisistaan, niin tappiokaan ei pelota. Aina tulee uusi kausi tai kvartaali, mutta ihmissuhteet säilyvät. Jääkiekko motivoi ihmisiä toimimaan yhdessä epäitsekkäästi, mikä on myös yhteiskunnan suurin vahvuus.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Pakollinen lätkäpostaus: voiko psyykkiseltä valmentajalta oppia, vaikka hän onkin ex-jääkiekkoilija?

Miten (B2B)-ihminen toimii?

  • Jos sinulla on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Tätä kutsutaan työkalun laiksi. Se saa ihmiset näkemään kaikki ongelmat niiden ratkaisun kapeasta näkökulmasta. Vältä tätä työkaluansaa. Analysoi ongelma aina ennen työkalun valitsemista.
  • Huomaatko delegoivasi vaikeita ja epämiellyttäviä tehtäviä “tulevaisuuden itselle”? Käyttäytymistieteilijät kutsuvat tätä ilmiötä hyperboliseksi diskonttaukseksi. Seuraa varoitus: tulevaisuudessa sinulla ei ole taianomaisesti lisää kurinalaisuutta tai motivaatiota. Vaikeisiin asioihin kannattaa siis tarttua heti.
  • Jos haluat tiedon olevan totta, etsit tiedostamatta todisteita tukemaan maailmankuvaasi. Kyse on vahvistusharhasta. Olemme todennäköisesti kaikki syyllistyneet tähän. Kannattaa säännöllisesti opetella olemaan väärässä.
  • Sosiaaliset todisteet tuovat kasvua. Siis mitä?
  1. Näytä (älä kerro miksi olette hyviä, vaan näytä se)
  2. Jaa todellisia lukuja (myynti, kasvu, kaupat jne)
  3. Jaa saavutukset
  4. Jaa asiakaspalautteet
  • Kun tiedät jotain, saatat olettaa, että myös muut tietävät saman asian. Teet ehkä hätiköityjä johtopäätöksiä ja jätät sinulle itsestäänselvän tiedot pois, koska oletat kaikkien jo tietävän perusasiat. Tätä kutsutaan tiedon kiroukseksi. Esitä kysymyksiä kohdeyleisölle, muotoile sitten viestisi.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Miten (B2B)-ihminen toimii?

Periaatepäätöksiä, päättämättömyyttä, pihtailua?

Maaliskuun lopussa julkaistiin suomalasien teknologiapolitiikan periaatepäätös, jossa linjataan ensimmäistä kertaa Suomen teknologiapolitiikan päämäärät ja tavoitteet. HS kirjoitti kiinnostavasti periaatepäätöksistä.

Käytännössä päätöksessä on lista tavoitteita, kuten kilpailukykyisin valtio, maailman paras paikka teknologiayrityksille, houkutteleva koulutus, innovaatiomyönteinen julkinen sektori ja globaaleihin haasteisiin vastaavien rohkeiden teknologioiden kehittäminen. Tämän lisäksi luetellaan konkreettisia keinoja, miten nämä tavoitteet saavutetaan. Kuulostaako tutulta? Olisi yksi mutta.

Periaatepäätöksessä todetaan kuitenkin, että rahoitusta vaativat toimenpiteet päätetään erikseen. Voidaan kysyä, onko periaatteista hyötyä, jos niiden toteuttamiseen ei ole budjettia. Homma jää puolitiehen. Koko teknologiaekosysteemi odottaa kieli pitkällä periaatepäätöksiä, keinoja ja rahoitusta, mutta saa vain puolet.

Rahoituksen pitäisi olla tehokasta, eikä riskinottoa saa pelätä. Suomessa linjana on ollut teknologianeutraalius: esimerkiksi Business Finland ei ota kantaa, onko teknologia oikea markkinoille, vaan markkinoiden pitää näyttää, että kysyntää on olemassa. Toisin on maailmalla.

Neutraalius on ihan hyvä periaate, mutta disruptoivien teknologioiden (vakiintuneita toimintatapoja murtavien liiketoimintamallien ja tuotteiden) kysyntä on aluksi usein nollassa, koska markkinaa ei ole. Tulee rakentaa teknologian lisäksi myös markkinat.

Voi pohtia, olisivatko täysin uudenlaiset yritykset, kuten Space X tai Tesla, saaneet Suomessa valtiolta rahoitusta samalla tavalla kuin ne saivat Yhdysvalloissa? Los Angeles Timesin mukaan Muskin yritysimperiumi oli saanut vuoteen 2015 mennessä yhteensä 4,6 miljardia euroa erilaisia tukia. Kuulostaa paljolta, mutta ei ole sitä, jos pitää rakentaa sekä teknologia, tuote että markkinat.

Teknologiaan ja liiketoimintaan liittyviä periaatepäätöksiä on EU-tasolla tehty monesta asiasta. Tiedosta ja periaatteista ei siis ole puutetta. Joskus rahaa pitää syytää tietoisesti myös markkinoiden synnyttämiseen, eikä vain uuden tuotteen luomiseen. Vaatii ajattelutavan muutosta monella tasolla.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Periaatepäätöksiä, päättämättömyyttä, pihtailua?

Jos työpäiväsi keskeytyy noin 70 kertaa, mitä teet?

Psykologi Annu Haapakangas on tutkinut erilaisten häiriötekijöiden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Hän on tutkinut erityisesti avotoimistojen häiriötekijöitä. Joidenkin tutkijoiden mukaan tietotyöläisen työpäivä saattaa katketa jopa 70 kertaa. Yhdestä keskeytyksestä palautuminen vaihtelee ja voi kestää 1-24 minuuttia.  

Joskus myös työntekoa helpottamaan tarkoitettu teknologia aiheuttaa hankaluuksia aiheuttaen ylimääräisiä paineita, koska on opeteltava taas uutta. Teknologian haittavaikutuksia kutsutaan teknostressiksi. Esimerkiksi tietojärjestelmien vaihtuminen tai ominaisuuksien päivittyminen yhdistettynä kiireeseen ja mahdollisesti sekavaan ohjeistukseen aiheuttaa usein kuormitusta.

Häiriötekijöiden vaikutusta työntekijään voidaan verrata tehtaan tuotantolinjaan, joka toimii lähes täydellä automaatiolla: Jos automaatioon tulee virhe, putken toisesta päästä tulee ulos virheellistä tuotetta. Asiaan puututaan heti ja ongelma korjataan.

Tietotulvan ja keskeytysten aiheuttamassa kognitiivisessa kuormittumisessa on kyse samankaltaisesta tilanteesta, mutta kaikki tapahtuu pään sisällä. Kognitiiviseen kuormittumiseen ei kuitenkaan näy yhtä selvästi ulospäin.

Mitä sitten voi tehdä? Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan jokaisen kannattaa muokata oma taukokulttuuri, muistaen että on olemassa sekä kuormittavia että palauttavia taukoja: somen selailu ei ole välttämättä paras idea, ellei katso kissavideoita tai muuta rentouttavaa. Hyvä ideoita ovat päivälepo, musiikin tai äänikirjan kuuntelu ja kenties parhaimpana jonkinlainen fyysinen aktiivisuus. Toimistolla taukoaktiviteetteja voivat olla esimerkiksi palapeli taukohuoneessa tai jumppavälineet sisäpihalla odottamassa. Ei kuitenkaan ole yhtä kaikille sopivaa taukomallia, koska ihmisten tarpeet ovat erilaisia. Kun yksi kaipaa vireystason nousua, toinen saattaakin tarvita sen laskua. Myös työnkuva vaikuttaa tähän. Tauon tulisi olla irtiotto omasta työstä.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Jos työpäiväsi keskeytyy noin 70 kertaa, mitä teet?

Erottautua voi yhdeksällä tavalla, mutta toisaalta yksikin voi riittää

Erottautuminen onnistuu – ja siihen kannattaa panostaa – jos erottava tekijä täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä (huomio: asiakkaan täytyy kokea nämä, ei riitä että erottautumistekijät näkyvät yrityksen seinällä):

  • Arvokas: koettu hyöty ylittää kustannukset
  • Tärkeä: tuottaa kriittisen edun, joka varmistaa asiakkaan menestymisen
  • Erottuva: ainutlaatuinen, kukaan muu ei tarjoa samaa
  • Ylivoimainen: parempi teknologinen ratkaisu, tuottavampi
  • Emotionaalinen: herättää himoa, halua, intoa, vaatii paljon asiakassuhteiden ylläpitoa
  • Viestivä: ymmärrettävä ja näkyvä, selkä ja ennakoitava palvelu
  • Ennalta ehkäisevä: jos ratkaiset ongelmia ennalta, kun muut tarjoavat korjauksia, sinua ei voida helposti kopioida
  • Edullinen: vaarallinen, koska asiakkaat voivat maksaa korkeamman hinnan paremmasta ratkaisusta jollekkin muulle, mutta saalsitat kenties uusia asiaakkaita
  • Kannattava: säädetään hintoja asiakas- ja tilannekohtaisiksi, vaatii jatkuvaa tilannekuvan hallintaa ja pokerivainua
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Erottautua voi yhdeksällä tavalla, mutta toisaalta yksikin voi riittää

Miksi Ponsse, Valtra ja Caterpillar myyvät myös leluja ja vaatteita?

Niin, esimerkiksi Valtralla, Ponssella ja Caterpillarilla on verkkokauppa. Tämä ei ole tavatonta, mutta valikoima on: löytyy leluja, vaatteita, lahjatavaraa. Brändiä voi siis rakentaa monella tavalla. Verkkokaupan ylläpito vaatii panostusta, josta pääseekin pohtimaan muna vai kana -ongelmaa: tuliko verkkokauppa ennen tunnettuuden kasvua, vai oliko kassassa sen verran valuuttaa, että voitiin investoida verkkokaupan infrastruktuuriin, jonka myötä brändi tunnettuus kasvaa? Yleensähän näin tekevät ne, joilla on siihen varaa.

Mitä tästä kaikesta seuraa? No, Ponsse on ollut neljä vuotta peräkkäin Suomen maineikkain yritys tavan kansalaisten keskuudessa. Tulos ei varmastikaan ole pelkästään verkkokaupan ansiota, mutta brändi huomioi koko perheen; metsäkoneammattilaiset tuntevat jo Ponssen, mutta huomioimalla muitakin kohderyhmiä saadaan yritys jäämään mieleen, oli sitten vauva tai vaari.

Toki Ponssen oheistavara myy myös yrityksen huolto- ja palvelupisteissä. Bränditavaran myyminen on eräänlainen happotesti: jos tuotemerkki on yhdentekevä, eivät lelutraktorit tai vauvanvaatteet myy. Jos myyvät, on jotain tehty oikein. Pohjatyö on kuitenkin tehty jo paljon aiemmin: tunnetaan metsäammattilaisia, jotka ovat merkkiuskollisia koko ikänsä. Tähän saumaan on hyvä iskeä oheistuotteilla – toimialasta riippumatta.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi Ponsse, Valtra ja Caterpillar myyvät myös leluja ja vaatteita?

Mitä ostaja kaipaa?

B2B-myynti ja markkinointi toimii tyypillisesti lineaarisesti. Kun liidejä on saatu heräteltyä eri keinoin, yksittäiset myyjät ottavat tilanteen haltuunsa. B2B-ostaminen on kuitenkin kehittynyt digitaalisemmaksi, mikä asettaa haasteita myynti- ja markkinointiorganisaatioille.

HBR kertoo kiinnostavista trendeistä. Gartner-tutkimus kaivoi esiin uusia tuulia ostamisen maailmasta: 2019-2020 tehtyyn tutkimuskyselyyn osallistui 750 B2B-ostamisen asiantuntijaa, joiden roolina oli monimutkaisten ratkaisujen asiantuntijuus ja arviointi: he ilmoittivat käyttävänsä vain 17 % ajastaan ​​suoraan vuorovaikutukseen toimittajien myynnin kanssa. Sen sijaan suuri osa heidän ostotoihin käytetystä ajastaan ​​koostui itsenäisestä verkkoaineistojen tutkimisesta (27 %), itsenäisestä selvittelystä fyysisten materiaalien avulla  (18 %) ja yhteisymmärryksen rakentamisesta oman organisaation sisällä sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa (22 % ja 11 %).

Vain 17 % ajasta siis käytettiin myyjien kanssa asiointiin (sekä virtuaaliseen että henkilökohtainen vuorovaikutus). Joten: jos kolme toimittajaa kilpailee samasta kauppantekomahdollisuudesta, voidaan olettaa, että asiakas jaka tämän ajan suunnilleen tasaisesti kaikkien kolmen kesken, jolloin jokaiselle tarjoajalle jää pieni tilaisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa kyseisen asiakkaan kanssa. Henkilökohtaisen myyntityön tila kapenee.

Nykypäivän B2B-ostajat luottavat siis voimakkaasti digitaaliseen tietoon. 1000 B2B-ostajaa koskevassa kyselyssä vastaajat ilmoittivat käyttävänsä runsaasti digitaalisia kanavia, kun on vertailtava toimittajia; potentiaalisen toimittajan omia verkkosivuja käytettiin erilaisten arviointien ja tarjousten vertailuihin. Ostajista on myös tullut suurelta osin epävarmoja sen suhteen, mistä he löytävät tarvittavat tiedot ostopäätösten perusteeksi: aina vastausta ei saa ihmiseltä, mutta ei myöskään verkkosivuilta.

B2B-ostajat haluavat yhä enemmän ostokokemuksia, jotka eivät vaadi myyntiedustajan kanssa asiointia. Lähes 1000 B2B-ostajalle tehdyssä tutkimuksessa 43 % vastaajista myönsi, että he suosisivat ostokokemusta ilman myyntiedustajaa, mikäli sellainen olisi mahdollista. On selvää, että tämä trendi saattaa viitata mahdolliseen muutokseen ostajien toiminnassa seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana.

Onko edessä siis asiantuntijamyynnin häviäminen? Ei, sillä on hyvin todennäköistä, että monimutkaiset ratkaisut vaativat edelleen tietyn tason räätälöintiä, joka edellyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta, mikä puolestaan  tekee osaavista myyntiedustajista tärkeitä. Samanaikaisesti on syytä pitää mielessä että nykyiset B2B-myyntiprosessit eivät ole lähelläkään tarpeeksi räätälöityjä ​​tai kehittyneitä, jotta ne tukisivat itsenäisempiä ostajia.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä ostaja kaipaa?