Neuvottelussa tarvitaan empatiaa ja kuuntelua, tavoitteita sekä lukutaitoa unohtamatta

Julkaistu: 25.11.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

HS kertoo, että neuvottelutaito on asennetta, läsnäoloa ja valmistautumista. Se joka lyö koviten nyrkkiä pöytään, ei ole paras neuvottelija, vaikka tyylejä onkin monia. Entiset poliisit Harri Gustafsberg ja Sami Sallinen kertovat, miten neuvottelu toimii.

Karkeasti neuvottelutyylejä on neljä, joista ykis tai kaksi usein tuntuu luontevimmalta. Kaikkia kannattaa kuitenkin harjoitella. Määrätietoinen ja kilpailullinen tietää mitä haluaa: hän on selkeä ja hallitseva. Yhteistyöhakuinen ja sovitteleva huomioi vastapuolen: hän antaa tilaa ja kuuntelee, mutta vie asioita eteenpäin. Mukautuva ja joustava neuvottelija on hienotunteinen: hän välttelee konfliktia. Analyyttinen ja harkitseva neuvottelija kysyy tarkkoja kysymyksiä: hän on asiaorientoitunut ja pitää kiinni periaatteista.

Pilalle menneistä neuvottelutilanteita yhdistää tietty piirre: kiire, ja siitä johtuva multitaskaus. Jos toinen alkaa huutaa, eikä itse ole tilanteen tasalla, hermostuu todennäköisesti itsekin. Jos osaa pysähtyä ja keskittyä toisen tunnetilaan, asiat saattavat näyttää erilaiselta: usein kyse on toisen näkymättömästä tarpeesta, jota toinen osapuoli ei osaa sanoittaa.

Miten empatia auttaa neuvottelussa? Sami Sallinen teki aiemmin töitä poliisina. Eräissä kuulusteluissa hänen tavoitteenaan oli saada epäilty tunnustamaan, koska epäiltiin vakavaa rikosta, mutta näyttö ei riittänyt. Sallinen päätti suhtautua epäiltyyn myötätuntoisesti. Nyt kuulustelupöydän ääressä ei enää ollutkaan poliisi ja epäilty, vaan kaksi ihmistä. Tunnustus tuli nopeasti. Kyse on empatiasta: vakavissa rikoksissa tunnustus tulee aina empatian avulla.

Neuvotteleminen ymmärretään usein väärin: luullaan sen olevan oman edun jyräystä läpi keinolla millä hyvänsä. Tai on opeteltu pinnallisia neuvottelukikkoja: toistellaan toisen nimeä tai peilataan toisen asentoa. Moni neuvottelutilanne muuttuisi jo sillä, että pysähdytään miettimään mitä tuo toinen yrittää minulle sanoa. Paras neuvottelija ei ole manipuloiva vaikuttaja, joka hykertelee saadessaan muut toimimaan, miten haluaa. Hyvä neuvottelija saa tavoitteensa läpi, mutta samalla molemmat osapuolet tyytyväisiksi. Seuraava esimerkki kiteyttää hyvin asian: Sallinen kuulusteli kahta epäiltyä, jotka molemmat saivat lopulta yhdeksän vuoden tuomion. Lähtiessään toinen kävi kiittämässä hyvästä asiakaspalvelusta.

Mikä on neuvottelijan tärkein ominaisuus? Harri Gustafsbergin mukaan tunneäly. Ilman sitä voi kyllä pärjätä tiettyyn pisteeseen, mutta seinä tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Hänen mukaansa tunneälyn puutteen huomaa usein tavasta, jolla ihminen kuvailee itseään: ”ei ole niin kiinnostunut puhumaan ihmisistä” tai ”ei tahdo puhua itsestään”.

Miten tavallisessa työarjessa voi oppia huippuneuvottelijaksi? Valmistautumalla. Neuvottelut alkavat jo kauan ennen kuin sanaakaan on sanottu. Hyvin valmistautunut on aina askelen edellä. Elämä kaataa aina välillä eteen ennakoimattomia asioita, joten jatkuva valmistautuminen on olennaista. Tällä saavutetaan etulyöntiasema, sillä harva ihminen on valmistautunut arjessa yllättäviin neuvottelutilanteisiin, oli kyse sitten tinkimisestä, palkankorotuksesta tai parkkisakosta.

Jos ei muuta ehdi, kannattaa määritellä pikaisesti tavoitteet. Niiden on oltava selkeät ja konkreettiset. Jos et ole määritellyt tavoitteita, mutta neuvottelukumppani sen sijaan on, neuvottelussa puhutaan hänen tavoitteistaan. Tulet varmuudella jäämään altavastaajaksi. Kannattaa myös hengittää rauhallisesti ja syvään.

Vaikeita neuvottelutilanteita voi joko vältellä tai ne voi kohdata. Jos naapuri valittaa rapussa väärin lajitelluista biojätteistä, kannattaa kokeilla, miltä tuntuu mennä neuvottelua kohti: älä siis tuhahda tai väistä, vaan juttele aiheesta. Ikävässä tilanteessa voi yrittää keskittyä pelkkään kuunteluun ja tarkkailuun. Tilanteen jälkeen voi käyttää vielä ylimääräisen puoli minuuttia sen pohdintaan, miten meni.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Neuvottelussa tarvitaan empatiaa ja kuuntelua, tavoitteita sekä lukutaitoa unohtamatta

25 vuotta palloilun parissa: kannattaako huutaa vai luovuttaa valtaa?

Julkaistu: 18.11.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

basketball ball photography

Henrik Dettmann ilmoitti tänään, että susijengin valmennusura päättyy ensi vuonna.  Dettmann valmensi Suomen koripallomaajoukkuetta eli susijengiä lähes 25 vuotta. Se on pitkä aika hommassa, jossa tulos merkitsee paljon, mutta ihmisten motivoiva johtaminen vieläkin enemmän. Mitä tästä voi oppia? Tässä kiteytykset OP Median pitkästä haastattelusta.

On olemassa valmentajia ja johtajia, jotka uskovat edelleen, että auktoriteettia mitataan desibelieillä. Tärkeintä johtamisessa on se, että kasvaa: nuorena Dettmann oli kova johtaja, joka johti auktoriteetilla. Häntä kuitenkin kalvoi: oli löydettävä toinenkin tapa. Uusi tapa rakentui monesta ahaa-elämyksestä: osaksi omasta, tietoisesta etsinnästä ja osaksi viisaista ihmisistä, joita hän kohtasi.

Yksilölähtöinen johtaminen vie pitkälle: johtaja siis siirtää ison osan vallasta johdettavilleen. Samalla siirtyy myös vastuuta.  Autonomiset tiimit ovat nykyään tärkeässä roolissa työelämässä; myös valmentaja lähettää aina jossain määrin autonomisen tiiminsä kentälle.

Miksi itseohjautuvuus on kova juttu?

  • Jotta muutoksen vauhdissa pysyy mukana, on välillä tehtävä nopeita päätöksiä ja reagoitava sekä omaan että muiden tekemiseen. Se ei onnistu, jos päätökset pitää hyväksyttää liian monella vastuuhenkilöllä.
  • Työtehtävät ovat muuttuneet. Lähes kaikki fyysinen sekä rutiininomainen ajattelutyö ja päätöksenteko voidaan korvata tekoälyllä.
  • Tiimien tapa työskennellä on muuttunut. Teknologia mahdollistaa sen, että tiimit voivat organisoitua tavalla, joka disruptoi myös johtamisen, sillä esimiestä ei tarvita enää tiedonvälitykseen, työtehtävien koordinointiin eikä aina edes päätöksentekoon.

Epäonnistumisen pelko jarruttaa ihmistä: tehokkuus ja sisäinen palo kärsivät.

  • Hyvä ja yksityiskohtainen valmistelu on kaiken menestyksen pohja. Kun peli tai projekti alkaa, niin silloin mennään pelottomasti yhdessä kohti sovittua päämäärää.
  • Jos haluaa olla rohkea ja peloton työelämässä, täytyy sitä olla myös vapaa-ajalla. Esimerkiksi urheilusta voi helposti tulla yksilölle turvasatama, jossa on helppo yrittää kaikkensa, koska yksittäisen epäonnistumisen hinta ei ole niin suuri. Kuntosalilla saattaa olla turvallisempaa epäonnistua silloin tällöin, toisin kuin työpaikalla.
  • Työelämässä sekä kentällä ihmisiä pitää rohkaista. Kaikki ei mene heti maaliin, jolloin on haettava uutta lähestymistapaa, eikä hakea syyllisiä.
  • Joskus on paikallaan vähentää odotuksia, jotta syntyy onnistumisia ja mielihyvää, joka taas kasvattaa itseluottamusta. On olemassa myös yliuskomisen malli: ajatuksena on uskoa hiukan enemmän kuin olisi realistista. Tällöin rohkenee myös vaatimaan enemmän itseltään.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa 25 vuotta palloilun parissa: kannattaako huutaa vai luovuttaa valtaa?

Yksinkertaisia tuotantototuuksia Japanista

Julkaistu: 11.11.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

people gathered outside buildings and vehicles

HBR kirjoittaa Yksinkertaisia tuotantototuuksia Japanista -artikkelissaan kiinnostavia faktoja: on olemassa paljon stereotypioita japanilaisesta teollisuudesta, mutta myös paljon vähemmän tunnettuja faktoja, jotka selittävät japanin teollisuustuotannon menestyksen huomattavasti paremmin. Tässä muutama poiminta artikkelista.

Enemmän insinöörejä jokasita tuotannon työntekijää kohti

Yleisesti voidaan todeta, että tuotantotyöntekijöiden ja insinöörien suhde Japanissa on noin neljän suhde yhteen. Toisaalta kehyttyneempää teknologiaa, kuten satelliittikomponentteja valmistavissa yrityksissä saattaa insinöörejä olla enemmän kuin tuotannon työntekijöitä. Lisäksi suunnitteluyksikkö on useimmiten keskitetetty tehtaiden yhteyteen. On siis tavallista, että suunnitteluinsinöörit käyvät säännöllisesti tehtaan puolella keskustelemassa tuotannon kanssa.

Tutkimuksissa on havaittu, että suunnitteluun panostaminen tuottaa poikkeuksellisen hyvin. Western Electricin tapauksessa jokainen insinööri lisäsi tietyn tuotantotyöntekijän tuotoksen kasvua noin 5 %. Kun huomioitiin tuotantolinjoille kohdennetun työvoimaresurssin suuruus ja tuotteiden käyttöikä, jokainen insinööri oli useita kertoja tuottavampi kuin tuotantotyöntekijä ja tuotti säästöjä, jotka ylittivät yritykselle aiheutuvat henkilöstökustannukset.

Yritykset saattavat kuitenkin ali-investoida suunnitteluun, koska suunnitteluinsinöörin palkkaamisesta saatavaa tuottavuuden nousua ei voida laskea yhtä helposti kuin ylimääräisen tuotantotyöntekijän palkkaamisesta tai koneinvestointia. Insinöörin panos on jossain määrin satunnaista ja ennakoimatonta – joskus ongelmanratkaisuun tai tuotekehitykseen voi mennä viikkoja tai kuukausia. On helppo kuvitella tilanne, joissa työnantaja maksaa palkkaa insinöörille 50 viikkoa vuodessa saamatta merkittävää innovaatiovastinetta, mutta tämän insinöörin tuotekehityspanos ja ongelmanratkaisu pelkän kahden viikon aikana muuttaakin insinöörin vuotoisen työpanoksen kannattavaksi. Kun insinöörin palkkaaminen nähdään sijoituksena, täytyy hyväksyä investoinnin ​​vaihteleva tuotto.

Valikoiva rekrytointi

Menestyneet japanilaiset elektroniikkavalmistajat palkkaavat erittäin valikoivasti. Jokaisella japanilaisella teollisuusyrityksellä on pitkäaikaiset suhteet korkeakouluihin. Näiin saadaan esiseulottuja, suositeltuja hakijoita, joiden on myös läpäistävä kirjalliset kokeet ja muut testit. Lopuksi heitä haastatellaan, jolloin saadaan selville heidän oppimishalukkuutensa ja yhteistyökykynsä. Moni japanilainen yritys palkkaa tuotantotehtäviin alle puolet hakijoista. Miksi näin sitten tehdään?

Huolellinen rekrytointi mahdollistaa innovaatioiden korkean tason. Vain älykäs ja hyvin motivoitunut työvoima tuottaa säännöllisesti merkittäviä innovaatioita. Tutkimusnäyttö puoltaa tätä: työntekijöiden parannusehdotusten ansiosta kaksi japanilaista teollisuusyritystä säästivät 1 987 dollaria ja 2 160 dollaria jokaista työntekijää kohden vuonna 1981. Suurin osa näistä parannusehdotuksista olivat pieniä, tuottaen keskimäärin noin 40 dollarin säästön vuodessa. Parannusehdotukset vaativat harvoin suuria investointeja ja ne voitiin yleensä toteuttaa harkinnanvaraisella budjetoinnilla.

Ainutlaatuinen pääomarakenne

Yksi poikkeuksellinen piirre vaikuttaa myös: japanilaisten pörssiyritysten pääomistajat ovat yleensä muita yrityksiä. Yksityishenkilöt omistavat vain alle 10 % osakkeista Tokion pörssin ensimmäisen listauksen yrityksistä, joihin kuuluu Japanin 1 005 suurinta julkisesti noteerattua yritystä.

Jos esimerkiksi yrityksen tavarantoimittajat sekä toisaalta asiakkaat omistavat yrityksen osakkeita, ovat omistajat sen kannalla, että  yrityksen tuotannon tulee pysyä korkealla ja hinnat alhaisena. Toisin sanoen, osakkeita omsitavat toimittajat sekä asiakkaat mieluummin maksimoivat oman liikevoittonsa sen sijaan, heidän omistamansa yritys maksimoisi omaa voittoaan. Koska omistajuus on näin verkottunutta, parantuu resurssien kohdentuminen ajan saatossa koko arvoketjussa.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Yksinkertaisia tuotantototuuksia Japanista

B2B-liiketoiminnan selittäminen? Laita lapsi asialle.

Julkaistu: 4.11.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

Despaired, Businessman, Business, Despair

Moni pitkien myyntisyklien toimialalla operoiva B2B-yritys miettii samaa ongelmaa: miten saada ydinasia läpi ymmärrettävästi ja erottuvasti läpi, ilman sortumista korporaatiojargoniin tai liian teknisiin esitteisiin? Haasteen ratkaiseminen ei ole välttämättä helppoa.

Markkinoinnin uutiset esittelee Wärtsilän mainoskampnjan, jossa oivallettiin yksinkertiastaa monimutkaista asiaa. Artikkelissa kiteytetään monien B2B-toimijoiden haaste näin: ei osata tiivistää, miksi yritys erottuu muista. Tämä on ymmärrettävää, koska tarjottavat tuotteet tai palvelut ovat usein monimutkaisia. Tämä johtaa helposti siihen, että käytetään sanoja, joita läheskään kaikki kiinnostuneet eivät ymmärrä: kuinka potentiaaliset asiakkaat voisivat ymmärtää, mistä on kyse?

Kuluttajille suunnattu markkinointi on helpompaa: suklaapatukka ei tarvitse hyvää myyjää, kun tulosta voi tehdä esimerkiksi hyvällä pakkauskääreellä tai uusilla makulanseerauksilla, joilla erotutaan. B2B-yrityksillä ei yleensä ole mahdollisuutta erottautua pienillä muutoksilla, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista osaamista. Oikeotietä ei ole: tarvitaan asiantuntijamyyjiä sekä ymmärrettävää markkinointiviestintää.

Teknologiayhtiö Wärtsilän viime talvena lanseeratussa markkinointikampanjassa kärkenä olivat energiaratkaisut maapallon pelastamiseksi. Wärtsilän ja Superson-toimiston toteuttaman kampanjan lähtökohtana oli, että viesti pitää kertoa kuin lapselle: jos asia on tärkeä, se pitää pystyä kertomaan selkeästi.

Ideasta seurasi, että kampanjan pääroolissa olivat lapset. Kampanja toteutettiin niin, että lapset saivat haastatella Wärtsilän energiadivisioonan johtohenkilöitä. Vastauksia antoivat esimerkiksi Wärtsilä Energyn Euroopan liiketoimintajohtaja Pekka Tolonen sekä strategia- ja liiketoimintakehityksen johtaja Anja Frada.

Miten tämä siis käytännössä toimi? Eräs lapsi kysyi: ”Kuinka Wärtsilän ratkaisut pelastavat planeettamme?”, Tolonen vastasi, että Wärtsilän ratkaisuilla luodaan puhdasta energiaa. Vastauksen ja viestin ymmärtäminen on varsin helppoa.

Wärtsilän esimerkki osoittaa vain yhden tavan viestin yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen. Haasteeksi jääkin keksiä yhä uusia tapoja, joilla viestiä ymmärrettävästi tuotteesta. Liitutaulun tai fläppitaulun käyttö videolla, kirjaimellinen rautalangasta vääntäminen, legohahmoilla näyttely? Vaihtoehtoja jargonille on olemassa, mutta ne vaativat luovuutta ja kokeilua.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa B2B-liiketoiminnan selittäminen? Laita lapsi asialle.

Markkinoi spesifisti, älä yleisesti: jos olet paras, kaiva numerot ja faktat tiskiin!

Julkaistu: 28.10.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

brown metal tower

Erottautuminen on tärkeää, mutta se vaatii hiema vaivaa. Saattaa olla, jokin yritys on paras tietyissä tuotteissa tai palvelussa, mutta sen pelkkä ääneen sanominen ei saa vielä ketään vakuuttumaan. Mitä voit tehdä?

Näytä, että olet paras

Saatko tuotteestasi tai palvelustasi positiivisia kommentteja tai arvioita? Onko tuotteesi ollut positiivisesti esillä mediassa? Kerro tämä verkkosivustollasi ja muissa markkinointimateriaaleissa, ja muista myös päivittää niitä.

Pyydä muita kertomaan, että olet paras

Muista päivittää verkkosivuille osio asiakasreferenssejä varten, ja käytä myös videota, jos mahdollista. Myös verkkosivun visuaaliseen asetteluun kannattaa panostaa: esimerkiksi sivupalkin voi varata asiakasreferenssien näyttämiseen. Kun nykyiset asiakkaat kertovat, kuinka olet ratkaissut heidän ongelmansa, uskottavuutesi kasvaa ja antaa potentiaalisille asiakkaille viestin siitä, että voisit auttaa heitäkin.

Selitä miksi olet paras

Ole selkeä ja täsmällinen: mikä tekee tuotteesta, palvelusta tai osaamisessa ylivoimaisen? Sanat kuten luova, ainutlaatuinen tai innovatiivinen eivät vielä kerro mitään – jokainen sana kannattaa selittää auki ja osoittaa faktoilla sekä numeroilla, miksi olet mielenkiintoisin tai paras vaihtoehto.

Puhu enemmän asiakkaista kuin itsestäsi

Keskity asiakkaaseen. Referenssin tarkoitus on kuvata, kuinka yritys ratkaisee ongelman jonkun toisen puolesta. Älä siis kerro pelkästään yrityksen perustamisvuodesta tai asiakkaiden määrästä – näytä, kuinka asiantuntemuksesi johtaa jatkuvasti asiakkaiden ongelmien ratkeamiseen.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Markkinoi spesifisti, älä yleisesti: jos olet paras, kaiva numerot ja faktat tiskiin!

CRM – henkilöstöresurssin hallintaa suoraan lentokoneesta

Julkaistu: 21.10.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

white and red kanji text

CRM-kirjaimet eivät tarkoita pelkästään asiakkuuksien hallintaa, sillä kirjanyhdistelmällä on myös toinen merkitys. Crew resource managementin ensisijainen tavoite on parantaa tilannetietoisuutta, itsetuntemusta, johtajuutta, itsevarmuutta, päätöksentekoa, joustavuutta, sopeutumiskykyä, tapahtuma- ja tehtäväanalyysiä sekä viestintää.

Tiivistettynä: CRM pyrkii edistämään ilmapiiriä sekä kulttuuria, jossa auktoriteettia voidaan tarvittaessa kunnioittavasti kyseenalaistaa. Metodi on kehitetty alun perin työkaluksi lentäjien koulutukseen. CRM-filosofia tunnustaa, että jos havaitaan ristiriita tapahtumien ja sen välillä, mitä juuri nyt pitäisi tapahtua, on tapahtunut jossain virhe. Tämä aihe voi olla herkkä erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla on perinteinen hierarkia: tämän johdosta esimerkiksi lentäjät, poliisit, palomiehet ja lääkärit opettelevat viestintätekniikoita, joilla virheistä ja puutteista voi huomauttaa jämäkän asiallisesti. Tästä hyötyy koko organisaatio: esimiehet ymmärtävät, ettei auktoriteetin kyseenalaistamisen ole henkilökohtaista, vaan koskee huonoa päätöstä, ja alaiset löytävät oikean tavan kyseenalaistaa huonot päätökset. Euroopan ilmailulainsäädäntö myös nykyään vaatii lentomiehistön CRM-taitojen arviointia. CRM-filosofia on sittemmin otettu käyttöön esimerkiksi sairaaloissa ja pelastustoimessa.

Ohessa tiivistettynä tärkeimmät kommunikaatiotaidot, vaaralliset asenteet ja hieman virheiden hallintaa.

KOMMUNIKAATIOTAIDOT 

Keskustelunavaus tai huomion saaminen: osoita sanat aina tietylle ihmiselle: “Hei päällikkö” tai “Kapteeni Smith”, jotta huomio saadaan varmasti kiinnitettyä. ”Voisiko joku” ei riitä.

Kerro huolesi: ilmaise näkemyksesi tilanteesta suoraan, samalla kun kerrot, miltä tilanne tuntuu. “Olen huolissani siitä, että meillä ei ehkä ole tarpeeksi polttoainetta lentääksemme tämän myrskyn ympäri” tai “Olen huolissani siitä, että katto voi romahtaa”.

Ilmoita ongelma sellaisena kuin sen näet: ”Meillä on polttoainetta vain 40 minuutiksi” tai “Tässä rakennuksessa on kevyt teräsristikkokatto, ja tulipalo näyttää etenevän kattorakenteisiin”.

Kerro ratkaisu: “Teemme välilaskuntoiselle lentokentälle ja tankkaamme” tai “Mielestäni meidän pitäisi tarkistaa rakenteet lämpökameralla ennen kuin siirrymme rakennukseen”.

Hanki vahvistus yhteisymmärryksestä: “Kuulostaako tämä hyvältä ratkaisulta?”

VAARALLISET ASENTEET

Auktoriteettivastaisuus: “Älä kerro minulle, miten homma hoidetaan.”

Ratkaisu: noudata sääntöjä. Ne ovat olemassa syystä. Esimerkiksi ilmailun säännöt on usein “kirjoitettu verellä”, reaktiona virheisiin ja niistä johtuneeseen onnettomuuteen.

Impulsiivisuus: “Tehdään se nyt vaan nopeasti, niin päästään eteenpäin.”

Ratkaisu: ei niin nopeasti. Mieti ensin.

Haavoittumattomuus: “Se ei tapahdu minulle.”

Ratkaisu: se voi tapahtua minulle, vaikka joku olisi tehnyt asian onnistuneesti tuhansia kertoja aiemmin. Se, että mukana on ollut onnea ei tarkoita, etteikö tarvitsisi olla varovainen.

Machoilu: “Minä pystyn siihen.”

Ratkaisu: riskien ottaminen on hölmö ajatus. Jopa asiantuntijat voivat epäonnistua.

Luovuttaminen: “Mitä hyötyä tästäkään on?”

Ratkaisu: Et ole avuton. Voit vaikuttaa. Historia on täynnä tapauksia, joissa ihmiset ovat selviytyneet mahdottomista tilanteista.

Painostus: “Pidä kiirettä, että päästään joskus kotiin täältä”

Ratkaisu: kannattaa tehdä oikein ensimmäisellä kerralla. Painostus liittyy impulsiivisuuteen, mutta usein se johtuu halusta palata täkkiä takaisin johonkin muuhun asiaan, kuten joutenoloon.

Lentonäytös-oireyhtymä: “Tämä temppu tulee näyttämään mahtavalta”

Ratkaisu: tehdään työ oikein. Oikein tehdyn työn tekemiseen liittyy usein arkisia asioita, jotka ovat tylsiä ja toistuvia.

VIRHEIDEN HALLINTA

Myönnä, että olemme alttiita virheille: tämä ajatusmalli ei anna anteeksi epäpätevyyttä, vaan yksinkertaisesti tunnustaa, että kuka tahansa voi milloin tahansa tehdä virheen parhaasta tarkoituksesta ja koulutuksesta huolimatta.

Maksimoi virhepuskurit: käytä tuplavarmistusta, vakiotoimintamenettelyjä sekä -työtapoja ja vältä liian vähäistä henkilökuntamitoitusta, jotta yhden henkilön virhe ei kasva suureksi.

Kommunikoi riskeistä säännöllisesti: puhu mistä tahansa potentiaalisesta vaaran lähteestä, mutta myös kaikesta, mikä saattaa estää sinua havaitsemasta virhettä tai saattaa saada sinut todennäköisemmin tekemään virheen. Näistä on tärkeää keskustella, vaikka virheitä ei olisi vielä sattunutkaan.

Seuraa vakioituja toimintatapoja: tutkimus osoittaa, että omapäisesti soveltaen toimineilla lentäjillä oli 1,6-kertainen riski tehdä virhe.

Onko toimintasi järkevää: ajattele loogisesti, älä tunteella. Pohdi, mitä saatat menettää ja toisaalta saada aikaan, ennen kuin ryhdyt toimiin.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa CRM – henkilöstöresurssin hallintaa suoraan lentokoneesta

Parane pian  – eiku

Julkaistu: 15.10.2021 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

 

Normiflunssa-aalto on tavoittanut meidätkin ja kun niiskunenänä ei töihin tulla eikä mennä, tulee ilmoituksia poissaoloista ymmärrettävän tasaisesti.

Tykkään, että minun viesteihini vastataan, joten pyrin myös itse vastaamaan aina jotakin takaisin. Nyt alkaa vaikea maasto. Kun joku ilmoittaa olevansa sairaana, tupsahtaa ”parane pian” mieleen yhtä nopeasti kuin kiitos tai ole hyvä. Se ikään kuin kuuluu asiaan, se on sairasilmoituksen aisapari. Tai näin ajattelin, kunnes aloin pohtia harmittoman oloista toivotusta ystävieni kanssa.

Kun toivotan näennäisen viattomasti alaiselleni pikaista paranemista, on mahdollista, että vastapuoli tulkitsee sen painostavana Parane PIAN!!! –tyyppisenä kehotuksena, eikä pelkästään puhtaasta sielusta ja sydämestä tarkoitettuna toivotuksena. Eipä silti, etten rehellisyyden nimissä toivo, että meidän koko jengi pysyisi aina terveenä ja rivissä, mutta kun ei se mene niin.

Eteenpäin, sanoi täi tervassa. Miten voisin toivottaa pikaista paranemista ilman, että kuulostaa olevan lehmänhäntä kainalossa ja oma kettu ojassa? ”Parane pian” ja ”Pikaista paranemista” ovat siis pannassa. ”Lepää rauh…” hetkinen, tuo menee täysin väärään suuntaan. ”Lepäile rauhassa”, kalskahtaa vieläkin vähän. Tekee kovasti mieli lainata englannista ”Take it easy” ja ”Take your time”, mutta ne eivät käänny suomeksi sovinnolla. Somesta tutut hippasen ohkaiset ”Voimia” ja ”Tsemppiä” eivät istu meikäläisen näppäimistölle.

Ystäväni ehdottaa ”Toivu rauhassa”, ei hullumpi. Veistelen siitä version ”Parantele rauhassa”. Se tuntuu itsestä aidolta ja tarkoitan joka(ista kahta) sanaa. Kysyn myös itseltäni, mitä haluaisin itselleni toivotettavan vastaavassa tilanteessa. Ehkä jotain sellaista kuin ”Parane pian, lepäile niin kauan kuin tarvitsee, hoidellaan täällä töissä hommat sillä aikaa”. No hei, sai toivoa mitä vaan.

Miten sinä haluaisit itsellesi vastattavan, kun kerrot olevasi sairaana? (Kyllä, käytän keräämiäni ehdotuksia hyväkseni omiin tarkoituksiini).

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Parane pian  – eiku

Messuilla kuin varkain

Julkaistu: 7.10.2021 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

 

Ha! Tampereen Alihankintamessut lusittu. Oli jännittävää monessakin mielessä. Ensinnäkin siksi, että messujen järjestäminen roikkui löysähkössä narussa kuukaudet etukäteen ja noin kuukausi ennen h-hetkeä oli varmaa, että se on GO, eikä No.

Siitä sitten vaan järjestelemään nopsasti viiden yrityksen yhteisosastoa teemalla Ranta.  Koska kuukaudessa ei ehtinyt rantakuntoon, päätettiin laittaa vain ranta kuntoon. Hahhah, niin hauska juttu, paitsi ettei ole yhtään hauska juttu, koska allekirjoittanut kuuluu siihen kansanosaan, joka otti koronakilot plakkariin. (Oletteko huomanneet, että jengi jakautuu tässä tasan kahtia: toinen puoli lihoi ja toinen laihtui merkittävästi eristyksissä).

Mottoni: Ilman viime hetkeä mitään ei tulisi tehdyksi, jälleen totta. Onneksi olemme tottuneet siihen, että aina tulee kiire, joten tämänkin vuoden pikajärkkäilyt menivät vanhalla kaavalla.

Lähdettiin hieman kotikutoisesti matkaan. Kiertelin kotihallissa silmäilemässä, että mitäs voitais viedä messuille ja kas, sieltä löytyi elintarviketeollisuuden testikuljetin kuin olisi ikänsä odottanut juuri näitä messuja. Suunnitteluosastolta tuli kyssäri, että minkäväriseksi laitetaan messukuljetin. Vastasin, että laita merensininen tai hiekanruskea. Päädyimme RAL5005:een, joka ei kuulosta yhtään niin romanttiselta kuin merensininen. Pieni puunaus, maalia pintaan ja se oli siinä.

Merensinistä kitsch-koristein.

Osastomme koostuu kahdesta suuresta pääelementistä ja kahdesta miljoonasta pikkuisesta yksityiskohdasta. Pääelementit ovat taustalakana ja messumatto (mitä se ikinä teeman mukaan onkaan, kunttaa, hiekkaa, nurmea…). Onneksi painotalo taipui tahtoomme ja äkkinäiseen aikatauluumme ja saimme taustalakanan just eikä melkein paikalle. Pilvet, jotka tarkimmat lukijat ovat havainneet leijailevan E1000-osaston yläpilvessä useana vuonna, olivat hävinneet koronatauon aikana savuna ilmaan, joten sellaiset meni tilaukseen myös. Lattialle hiekanruskea matto. Ja tadaa! Meillä on ranta.

Ja siltä se kyllä näyttikin, ”…katson autiota hiekkarantaa…” Oli meinaan tyhjää lääniä messuja edeltävänä maanantaina, mutta kyllä se siitä täyttyi. Ja kaikki ne ulkomaanreissuilta keräämäni simpukankuoret, joita voi kuvailla sanalla kitsch, niin ONNEKSI olin säilyttänyt ne kaikki nämä vuodet, arvasin, että niille tulee vielä käyttöä.

Kuin laguuni aavikolla.

Itse messut oli jännä kokemus. Etukäteen ilmoitettiin, että messuilla on maskipakko ja täytyypi sanoa, että niin säntillisesti ihmiset sitä käskyä noudattivat, että 5/5 arvosana tulee siitä. Jos joku on saanut jonkun tartunnan messuilta, on aika velho. Iltaelämä on sitten asia erikseen, vaikka siitäkään en ole jälkikäteen megalööppiä lukenut. Suhtauduin hyvin skeptisesti messujen järjestämiseen, mutta ne menivät paremmin kuin ikuna odotin. Normivuoteen verrattuna kävijämäärä puolittui, mutta kynänkerääjämummoja oli liikenteessä hieman vähemmän kuin aikaisempina vuosina (muutama oli tosin purkamassa patoutunutta kynänkeräyshimoa ja kyllä olikin ämpäri ääriään myöten kynää ja heijastinta täynnä).

Neuvotteluhuone palmun alla. Taustalla meren äänet, edessä (noin puolen metrin päässä) rannaton ulappa. mikäpä ollessa.

Yritykset suhtautuivat erittäin varovaisesti sekä messuille osallistumiseen että siitä tiedottamiseen. Tapasimme paikan päällä ison joukon vanhoja ja uusia asiakkaita, mutta etukäteen ei ollut asiasta juurikaan huudeltu. Asia puhutti myös meillä ja päätimme lähteä messuille minimimiehityksellä ja unohtaa olkikattoisen cocktail-baarin ja sambakarnevaalit messukäytävällä, ens kerralla sitten.

Messuista jäi sellainen fiilis, että jes kyllä tää tästä! Ihmisten kohtaaminen oli hienoa ja Tampere tuntui kuin olis ollut ulkomailla. Varovasti kun mennään nyt, päästään kurimuksesta kohti valoa. Kohti valoa mennään (sanoi optimisti lokakuussa 😀 )!

Aa että löytyi kaupan vaaterekistä kaikki rantakuosit reilusti alessa, taas oltiin oikeaan aikaan liikkeellä!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Messuilla kuin varkain

Kuvaraportti Alihankinta 2021 -messuilta: hiekkaa, aaltoja, lokkeja ja ranta_kuntoa

Julkaistu: 30.9.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

Seuraa lyhyt kuvallinen raportti Alihankintamessuilta. Videosisältöä messuilta on myös tulossa vielä syksyn aikana.

Tältä näytti rannalla. Aika hyvin siihen nähden, että messujen yllä leijaili epävarmuus ja osasto polkaistiin pystyyn varsin rivakassa aikataulussa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rantatuoli palmun katveessa, tänä vuonna mentiin yhteisellä teemalla #ranta_kunnossa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tältä näytti noin suunnilleen Ferroplanin rantakaistaleella. Tuotteena FDA-kuljetin, jonka toimintaa demonstroitiin roskilla (tästä lisää sillä myöhemmin julkaistavalla videolla):

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaoimme osaston Wiitan, Wemaston, Ritmaconin sekä Materflow’n kanssa:

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuvaraportti Alihankinta 2021 -messuilta: hiekkaa, aaltoja, lokkeja ja ranta_kuntoa

Mitenkäs ne messut taas menivätkään? Muistilista onnistuneeseen tapahtumaan (koska Alihaninta 2021)!

Julkaistu: 16.9.2021 | Kirjoittanut: hannespenttila

body of water

Ydinsanoma ensin pois alta: Ferroplan edustaa jälleen Alihankintamessujen osastolla E1000. Tervetuloa siis messuille ensi tiistaina, keskiviikkona tai torstaina!

Alihankinta 2021 -tapahtuman lähestyessä on siis taas aika pohtia messuja, koska maailma näyttää hieman aukeavan kasvotusten tapahtuvalle vuorovaikutukselle.  Muistilista onnistuneeseen tapahtumaan löytyy täältä, mutta tässä tiivistelmä aiheesta.

TAVOITTEET?

Mikä on suunnitelma? On pohdittava ja määriteltävä tavoitteita messuille.

Tässä esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä tavoitteista:

  • Aloita 10 keskustelua kohdeyleisöösi sopivien messikävijöiden kanssa ja kirjaa ylös tulokset, ja mahdolliset toimenpiteet.
  • Esittele brändi: lisää tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miksi olet olemassa ja mitä sinulla on tarjottavana.
  • Kerää tietty määrä kontakteja.

OIKEA TAPAHTUMA?

Kaikkialle ei kannata lähteä esittelemään omaa toimintaa. Kun tavoitteet ovat selkeät, pitää löytää oikea tapahtuma.

Sopivan messutapahtuman tunnistaa näistä:

  • Kohderyhmäsi on takuuvarmasti paikalla, luonnollisesti.
  • Sijainti. Hyvä valmistautuminen tarkoittaa, että potentiaaliset sekä nykyiset asiakkaat tietävät sinun olevan paikalla tiettyyn aikaan tietyssä tapahtumassa.
  • Ajoitus. Jos et ole valmistautunut kunnolla, ei kannata lähteä hätäisesti tekemään jotain: jätät todennäköisesti huonon vaikutelman, jos messuosasto on miettimättä ja kiireessä kyhätty, käyttäen edellisvuosien rekvisiittaa.

OIKEA VIESTI?

Puhu mahdolliselle asiakkaallesi sellaisilla termeillä, jotka ovat ymmärrettäviä. Kaupalliset termit kaupalliselle ihmiselle ja tekniset tekniselle. Syyllistymme kaikki välillä lyhenteiden väärinkäyttöön ja oletamme, että tuote- tai ratkaisukohtaiset termit ovat kaikkien tiedossa.  Yksinkertainen, painava viesti on avain, varsinkin kun messuilla taistellaan huomiosta kaikkien muiden messuosastojen kanssa. Miksi olet olemassa, mitä sinulla on tarjota?

VISUAALISUUS?

Osaston somistus ja visuaalisuus ovat osa viestiäsi. Tärkeät viestit kuuluvat messuosaston yläosaan, joten logot ja sloganit ylös. Parhaassa tilanteessa kaikki osastolla on yhtenäistä, messumatosta kalusteisiin, tarjoiluihin ja ihmisiin.

Vaikka osastolla on hyvä messutiimi, joka työskentelee aktiivisesti, ohi ehtii kulkea aina iso määrä ihmisiä, joita ei ehdi kontaktoida. Mitä tehdä? Näytöllä pyörivän messuvideon avulla voi kertoa tarinaa, tiedottaa ja varastaa huomion: näin saat ihmiset pysähtymään, katsomaan ja kuuntelemaan edes hetkeksi, vaikka et pystyisikään keskustelemaan heidän kanssaan.

SEURANTA?

Kun messut ovat ohi, on tärkeää tavata tiimin kanssa ja tarkastella, minkä onnistui, ja missä voisi kehittyä. Kaikki potentiaaliset yhteystiedot kannattaa lisätä CRM:ään, jotta myynti pääsee jatkojalostamaan liidejä eteenpäin. Kiitosviesti kävijöille messukäynnistä on viimeinen mahdollisuus tehdä vaikutus!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Mitenkäs ne messut taas menivätkään? Muistilista onnistuneeseen tapahtumaan (koska Alihaninta 2021)!