10 tapaa vaikuttaa lukijaan ja vakuuttaa ostaja

black Fayorit typewriter with printer paper

Maailmassa on liikaa keskinkertaisia tekstejä, joilta puuttuu vaikutus. Täältä löytyy 10 toimivaa vinkkiä, joilla on tieteellinen perusta.

Illusorinen totuusvaikutus

Illusorinen totuusvaikutus on hieno sana sille, että toistamalla yhtä asiaa saa kuulijan uskomaan mitä vain. Eli: kerro yleisölle, mitä aiot sanoa, sano se ja lopuksi kerro sitten heille, mitä sanoit. Toisto vakuuttaa potentiaalisen asiakkaan.

Riimittely

Riimi, kuten edellä mainittu toistokin, tekee lauseista helpommin mieleen jääviä, joka puolestaan saattaa saada lukijan uskomaan, että tuotteesi on paras.

Sujuvuus

Kognitiivinen sujuvuus liittyy siihen, miten aivot ymmärtävät asioita. Jos teksti on helppo ymmärtää, on sitä mielekkäämpää myös lukea. Jos aivot ymmärtävät helposti jotain, se uskotaan todennäköisemmin kuin vaikeaselkoisempi teksti. Kannattaa siis unohtaa liiallinen jargon.

Positiiviset tunteet

Yritä luoda positiivisia emotionaalisia siteitä tekstin avulla. Kannattaa keskittyä tuotteen etuihin sen ominaisuuksien sijasta. Käytä otsikoissasi helposti ymmärrettävää kieltä. Ole aito ja uskottava.

Tarinaan uppoutuminen

Tarinankerronta on itsessään taidemuoto, ja sen soveltaminen käytännön teksteihin parantaa todennäköisesti kaupantekomahdollisuuksia.

Olet vapaa kokeilemaan muita ratkaisuja

“Mutta olet vapaa” on tapa houkutella asiakas toimimaan. Voit sanoa suoraan, että asiakas voi tarkastella muita vaihtoehtoja: näin osoitat epäsuorasti, että vaikka asiakas vertailee vaihtoehtoja, tiedät että hän palaa lopulta luoksesi. Tämä antaa myös asiakkaalle miettimisaikaa.

Sijaintiefekti

Sarjan sijaintiefekti viittaa siihen, että sanojen paikka lauseessa vaikuttaa suuresti siihen, kuinka hyvin ne muistetaan. Sanojen, jotka on sijoitettu lauseiden alkuun ja loppuun, on osoitettu jäävän paremmin lukijan mieleen.

Parittomat luvut

On todistettu, että aivomme keskittyvät parittomiin lukuihin, koska parittomien numeroiden käsittely kestää keskimäärin jopa 20 % kauemmin kuin parillisten.

Perustelu auttaa kaikessa

On olemassa kuuluisa kopiokonetutkimus. Henkilö seisoo kopiojonossa toimistolla, ja esittää kolme erilaista repliikkiä eri kerroilla testaten mikä toimii ja mikä ei:

“Anteeksi, minulla on viisi sivua kopioitavaa. Voinko etuilla, koska minulla on kiire? ”

“Anteeksi, minulla on viisi sivua. Voinko etuilla?

“Anteeksi, minulla on viisi sivua. Voinko etuilla, koska minun on otettava kopioita? ”

94 % jonossa olevista vastasi myöntävästi ensimmäiseen kysymykseen, 60 % vastasi myönteisesti toiseen ja 93 % vastasi hyvin kolmanteen kysymykseen. On järkevää käyttää perusteluja aina, jos halutaan myönteisiä vastauksia.

Viimeinen rivi

“P.S.” on viimeinen rivi, jonka yleisösi näkee kopiossa, ja siksi se on täydellinen paikka esimerkiksi toimintakehotukselle. Joskus kiireinen lukija selaa teksti läpi, ja P. S. -tekstiin hän saattaa kiinnittää huomiota hetkeksi.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa 10 tapaa vaikuttaa lukijaan ja vakuuttaa ostaja

Onko ammattiurheilulla annettavaa muulle maailmalle? On, jos ihmisten kasvu, palveleva johtajuus ja jatkuvuuden turvaaminen kiinnostavat.

soccer field

Suomen jalkapallomaajoukkueen kesäisen EM-kisadebyytin kunniaksi on syytä tarkastella, mitä (yritys)maailma voi oppia urheilujoukkueen jotamisesta. Tässä muutamia poimintoja Financial Timesin jutusta.

Etsi ihmisiä, jotka ovat “päässeet yli itsestään”

San Antonio Spursin valmentaja Gregg Popovichin mukaan jotkut pelaajat alisuorittavat uransa alkuvaiheessa, koska heidän kypsymisensä on vielä kesken. Heiltä puuttuu kurinalaisuutta, omistautumista tai kuuntelutaitoja. Suurin osa näistä urheilijoista kuitenkin kasvaa aikuiseksi. Usein kehitys – tai aikuistuminen – tapahtuu tietyssä iässä: tähän voi vaikuttaa esimerkiksi perheen perustaminen tai iso epäonnistuminen. Popovichin termein: tuossa tilanteessa pelaaja pääsee yli itsestään. Yhtäkkiä he hyväksyvät rajansa sekä heikkoutensa ja suostuvat valmennettaviksi: he ovat avoimia kuuntelemaan ja oppimaan muiden avulla.

Johtajan ei pitäisi pyrkiä hallitsemaan lahjakkuutta

Lahjakkuus ja sitoutuminen voittaa ottelut, koska parhailla on mielessään visio, tavoite ja strategia. Menestyvät managerit hyväksyvät tämän. He eivät yritä korostaa johtajuuttaan hallitsemalla lahjakkuutta joka tilanteessa.

Esimerkiksi Pep Guardiola jätti Bayern Münchenissä valmentaessaan tietoisesti pukuhuoneen pelaajien haltuun. Hän meni pukuhuoneeseen käymään vain puoliajalla ja kertoi, miten ottelua tauon jälkeen jatketaan.

Jalkapallomanagereita verrataan perinteisesti kenraaleihin, mutta nykyään he ovat enemmän elokuvaohjaajia – pikemminkin houkuttelevat kuin komentavat. Johtajan tehtävä on voittaa otteluita ja pitkällä tähtäimellä pokaaleita, ei voittaa sisäisiä egokamppailuja. Avainkäsite on palveleva johtajuus.

Hyväksy, että lopulta lahjakkuus lähtee

Harva ihminen pysyy samassa työssä koko työuransa ajan. Keskimäärin vastavalmistunut vaihtaa työpaikkaa noin 11 kertaa uransa aikana ja keskimääräinen eliittijalkapalloilija puolestaan vaihtaa lyhyen uransa aikana joukkuetta noin 3,8 kertaa. Liike -elämän tutkijat Deepak Somayaa ja Ian Williamson ovatkin todennneet: ”sota lahjakkuuksista on ohi, lahjakkuus voitti”.

Yksi tapa suhtautua asiaan on pohtia organisaation tuottavuutta, ei niinkään uskollisuutta tai lojaalisuutta. Hyvä johtaja pitää lahjakkuudet mukana mahdollisimman pitkään, ja valmistautuu samalla heidän poistumiseensa. Manageri Fergusonin Manchester Unitedissa oli vallalla varhaisen korvaamisen henkilöstöpolitiikka: pohdittiin, milloin tietty pelaaja lähtee tai kauanko hän viihtyy. Tältä pohjalta oli helppo pohtia, onko mahdollista etsiä potentiaalisia korvaajia etukäteen, tai löytyykö heitä valmiiksi organisaation sisältä.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Onko ammattiurheilulla annettavaa muulle maailmalle? On, jos ihmisten kasvu, palveleva johtajuus ja jatkuvuuden turvaaminen kiinnostavat.

Kannattaako toimistolle hommata pingispöytä, kuntosali tai oluthanat, vai pärjätäänkö ilman?

silver iMac with keyboard and trackpad inside room

Erityisesti tiettyjen toimialojen yritykset ovat vuosien ajan houkutelleet työntekijöitään viihtymään toimistollaan: Google tarjoaa ilmaisia ​​gourmet-aterioita ja hierontaa. Niken työntekijöillä on pääsy kuntosaleille, joogastudioille. Facebookilla on kampuksella pelihalli, parturi ja pesula.

Onko moderni toimisto järkevä?

Fast Company referoi tutkimusta, jonka mukaan työntekijät eivät erityisesti kaipaa niinkään houkuttelevia toimistokalusteita. Tutkimus viittaa enemmän siihen, että yritysten tulisi panostaa esimiesten ja koko organisaation vuotovaikutustaitoihin sen sijaan, että toimistoja somistetaan ihmisten olohuoneiksi, joissa voi tehdä mitä haluaa.

On epäselvää, onko hulppealla toimistolla edes vaikutusta työntekijöiden sitoutumiseen. Nykypäivänä erityisesti nuoret työntekijät haluavat tietää yrityksen kulttuurista. Aiempi tutkimus on löytänyt kaksi erilaista arvostuksen tyyppiä, jotka ilmenevät hieman eri tavoin: on olemassa kunnioitusta, joita työntekijä voi tuntea, eli niin sanottu arvostava vuorovaikutus.  Se näkyy tiimityöhön sitoutumisen ja kommunikaation helppoutena ja kaikkien laadukkaana työpanoksena; toinen tyyppi on itsenäinen arvostus, joka liittyy siihen, että ihmistä arvostetaan myös omana itsenään. Tutkijat havaitsivat, että molemmilla arvostuksen tyypeillä on merkitystä, mutta jälkimmäisellä on enemmän vaikutusta. Sama tulos näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla. Arvostus itsessään on merkityksellisempää työntekijöille, ja he haluavat myös tuntea tämän kunnioituksen kommunikoidessaan esimerkiksi esimiestensä kanssa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että johtajien viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen on panostettava enemmän: on esimerkiksi keskityttävä siihen, että opitaan tuntemaan tiimin jäsenet. Tuntemus auttaa näkemään vahvuudet ja heikkoudet: näin työntekijä pääsee kehittymään tarvittaessa koko organisaation tukemana.

Miksi tällä kaikella on väliä?

Kunnioittava viestintä on ratkaisevan tärkeää positiivisen työkulttuurin luomiseksi, joka puolestaan kasvattaa työntekijöiden sitoutumista. Sinänsä hauskat työedut, kuten pingispöydät ja hanaolut, houkuttelevat tehokkaasti uusia potentiaalisia työntekijöitä, kun he kävelevät ensi kertaa yrityksen läpi vaikkapa haastattelutilanteessa.  Mitä työntekijöiden sitoutumiseen tulee, he haluavat organisaationpuolustavan ja arvostavan heitä.

Tieto viittaa siihen, että työpaikan tarjoamat pinnalliset edut eivät erityisesti paranna työntekijöiden pitkäaikaista onnellisuutta tai sitoutumista. On esitetty, että näillä eduilla on itse asiassa pimeämpi puoli: ne saavat työntekijät roikkumaan toimistossa joskus myös yksityiselämän kustannuksella. Lisääntyneen etätyön vaikutuksesta monet organisaatiot huomaavat, että henkilöstö kaipaa arvostusta pelkkien pingispöytien ja hanaoluen sijaan.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 1 kommentti

Tein itse ja säästin, vai ulkoistaminen ja voitto? Näillä kolmella kysymyksellä pääsee eteenpäin

grayscale photo of person holding glass

Kannattaako tehdä itse? Tein itse ja säästin? Ulkoistaa vai ei? Forbes tarjoaa kolme kysymystä, joiden avulla voi pohtia ulkoistamisen hyötyjä ja riskejä:

  • Auttaako tämä erottamaan meidät kilpailijoista, tai antaako se meille kilpailuetua markkinoilla?
  • Kuinka tärkeää on pienentää riskiä, ​​ja mitkä ovat seuraukset, jos riskiä ei hallita oikein tai ajoissa?
  • Ylittävätkö sisäiset hallinnointikustannukset sen arvon, jonka toiminnon ulkoistus toisi organisaatiolle?

Kilpailuetu

Kilpailuetu on itsestään selvästi menestystekijä. Kun ulkoistamista harkitaan, on mietittävä miten ulkoistaminen vaikuttaa kilpailuetuun markkinoilla. Tai päinvastoin: onko toiminnan ulkoistamisella negatiivinen vaikutus liiketoimintaan?

Käytännön esimerkki: Toys R Us ilmoitti vuonna 2000 kymmenvuotisesta kumppanuudestaan ​​Amazonin kanssa. Vaikka aluksi päätös oli suuri menestys, ajan myötä kävi selväksi, että se vaikutti suuresti Toys R Us -konkurssiin: yritys ei luonut omaa verkkokauppaa, joten sen lelut kilpailevat suoraan kaikkien muiden Amazonin kautta myytävien lelujen kanssa.

Toinen esimerkki: Procter & Gamble päätti ulkoistaa osan tutkimus- ja kehitystoiminnastaan: päätös lisäsi tuottavuutta 60 % ja tuotti yli 10 miljardia dollaria tuloja yli 400 uudesta tuotteesta. Nykyään noin puolet P&G: n innovaatioista syntyy ulkoisen yhteistyön ja tuotekehityksen tuloksena.

Riskinhallinta

Lisää itsestäänselvyyksiä: on hallittava riskejä jos aikoo viedä organisaatiota eteenpäin. Jotkut riskit voi tunnistaa helposti, toiset hankalammin. Ulkoistaminen voi auttaa yrityksiä hallitsemaan ja vähentämään riskejä. Kaikki tietävät yleisimmät riskit: taloudellinen riski (kustannuksia, tulojen menetyksiä), osaamisriski (kehity ja kehitä jatkuvasti) ja kilpailuriski (tuottaako sijoitus todellista lisäarvoa).

Nämä kolme riskiä voidaan yhdistää toisiinsa. Panostus ihmisiin ja osaamiseen vaatii aina jonkinlaista investointia: tämä vuorostaan ​​mahdollisesti allokoi resursseja väärälle alueelle nostaen kilpailuriskiä. Tärkeintä onkin tunnistaa nykyinen tehokkuustaso ja sen mahdolliset pullonkaulat ja toteuttaa ne toimet, joilla on nopein ja merkittävin vaikutus kilpailuetuun.

Hallintokulut

Ellei yritys saa kilpailuetua tiettyyn resurssiin panostamalla, saattaa panostus olla suunnattu väärälle alueelle. Lisäksi; jos riskienhallinta vie paljon rahaa ja resursseja, ulkoistaminen tuo arvoa.

Jos esimerkiksi sijoitetaan omia resursseja sisäisten toimintojen parantamiseen uusien tuotteiden kehittämisen sijasta, voidaan hävitä kilpailijoille, koska sisäinen panostus ei vaikuta välttmättä suoraan liikevaihtoon. Esimerkiksi asianajotoimisto tai teoolisuusyritys, joka haluaa hallita omaa IT -infrastruktuuria, voisi käyttää aikaa ja resursseja oikean IT-ratkaisun, osaavien henkilöiden ja ylläpidon löytämiseen. Toisaalta ulkoistamalla voisi IT-järjestelmän saada avaimet käteen -pakettina ja hallita IT-puolta pienemmillä, hallituilla kustannuksilla.

Haaste on, että teknologisen kehityksen vauhti on niin nopeaa, että järjestelmät voivat vanhentua muutaman vuoden sisällä, joka tekee toimintaympäristöstä arvaamattomamman.

Kiteytyksenä: ulkoistaminen antaa ja ottaa. Yhden sijoituksen kustannukset ovat pois jostain toisesta, joten on tarkasteltava liiketoiminnan arvoa kolmesta näkökulmasta: onko tämä todellista kilpailuetua, auttaako se meitä vähentämään riskejä ja ylittävätkö sen sisäisen hallinnoinninin kustannukset sen ulkoistamisen tuoman arvon?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Tein itse ja säästin, vai ulkoistaminen ja voitto? Näillä kolmella kysymyksellä pääsee eteenpäin

Markkinointia pandemiamaailmassa

silhouette of road signage during golden hour

Lomalta palatessa on jälleen syytä katsoa, mitä maailmalla on tällä välin ajateltu. HBR tiivistää artikkelissaan pandemia-ajan vaikutukset muutamaan esimerkkiin ja tarjoaa lisäksi muutaman ratkaisuehdotuksen, jolla nykytilanteessa pärjää hieman helpommin.

Empatia ja avoimuus

Ihmiset kaipaavat yrityksiltäkin empatiaa. Brändipuheen vivahteet huomataan herkemmin: kannattaa siis pohtia, kannattaako nyt edistää puhtaasti omaa liiketoimintaa vai tarjota muuta ajateltavaa. Esimerkiksi panimojätti Guinness teki Pyhän Patrickin päivän lähestyessä linjauksen: se ei puhunutkaan totutusti juhlimisesta ja  ihmisiä täynnä olevista pubeista, vaan viestitti, että oman kodin sisälläkin voi olla hauskaa juhlapyhinä. Jos brändi tekee lupauksia epävarmoina aikoina, ne on kyettävä lunastamaan.

Ketterä brändi näyttää esimerkkiä

Esimerkiksi Nike muutti pandemian myötä sloganinsa muotoon: “Play inside, play for the world.” Chiquita puolestaan poisti Miss Chiquitan logostaan saatesanoilla: “I’m already home. Please do the same and protect yourself”.

Tee jotain vilpittömän hyvää, brändisi kiittää

Ihmiset muistavat tuotemerkit hyvistä teoistaan ​​kriisin aikana, varsinkin jos ne tehdään aidosti sydämellä. Tämä voi tapahtua lahjoittamalla tai tarjoamalla ilmaisia ​​tuotteita esimerkiksi terveysalan organisaatioille. Esimerkiksi Adobe asetti Creative Cloudin kuvankäsittelyohjelmistot maksuttomasti tarjolle tietyille organisaatioille. Myös teollisuus sopeutuu: esimerkiksi Ford, GE ja 3M sopeuttivat tuotantolinjastojaan ja ryhtyivät tuottamaan hengityssuojaimia ja hengityskoneiden komponentteja. Myös alkoholijuomien valmistajat sopeutuivat: Diageo ja AB InBev ryhtyivät tuottamaan käsien desinfiointiaineita viestillä “Meidän käsissämme on muutos”.

Hyvän teot, jotka lievittävät ahdistusta ja auttavat yhteiskuntaa parantavat brändiä. Yritysten on kuitenkin osoitettava teoillaan, että heidän panostuksensa ovat aitoja.

Artikkeli tarjoaa vielä lopuksi kolme asiaa, joiden avulla voi varautua tulevaan:

  • Liiketoimintaympäristö voi muuttua jatkossakin yllättäen, joten kehitä arvioinnista säännöllinen rutiini.
  • Ota digitaaliset työskentelytavat osaksi kulttuuria ja asiakastyötä, sillä ne eivät ole ainakaan vähenemässä tulevaisuudessa.
  • Pohdi millainen asiakkaan kokemus on toistaiseksi, jos paluuta normaaliin pitää vielä odottaa, ja luo olosuhteet mahdollisimman hyvälle asiakaskokemukselle.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Markkinointia pandemiamaailmassa

Loman käyttöohje, kaiken varalta

green trees beside body of water during daytime

Niin, onko lomailu tarpeen? Onko loma aina myönteinen asia? Kuinka pitkä loman pitää olla? Tässä tiivistelmä Duodecimin palauttava loma -artikkelista. Hyvä uutinen on, että moni meistä lomailee jo varsin palauttavasti ilman lääkärin ohjeistusta.

Onko loma ihmiselle tarpeen?

Lomalla on myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin (de Bloom ym. 2009). Miksi? Loman aikana ihmiset olivat paremmalla tuulella ja kokevat itsensä terveemmiksi, tyytyväisemmiksi, energisemmiksi ja vähemmän jännittyneiksi (de Bloom ym. 2010). Lomaa viettäneet kokivat itsensä hieman onnellisemmiksi kuin ne, jotka eivät viettäneet lomaa (Nawijn ym. 2010).

Onko loma aina myönteinen asia?

Talvilomaa käsitelleessä tutkimuksessa todettiin, että hyvinvointi parani loman aikana suurimmalla osalla lomailijoista (de Bloom ym. 2011a). Kaikki eivät kuitenkaan kokeneet tätä positiivista vaikutusta.

Miten lomasta hyötyy eniten?

Winwoodin (2007) mukaan lepo ja vapaa-aika edistävät fyysistä palautumista. Henkistä palautumista puolestaan edistävät työstä eroava puuhastelu. Ne työntekijät, joiden hyvinvointi koheni loman aikana, olivat olleet lomallaan aktiivisia ja harrastaneet fyysisiä ja ylipäätään itseä miellyttäviä aktiviteetteja (de Bloom ym. 2011a).

Loman myönteiset vaikutukset kasvavat, kun työasiat saa pois mielestä. Työstä irrottautumista auttavat keskeneräisten töiden kirjaaminen muistiin ja mahdollisesta sijaistamisesta sopiminen. Rauhallinen töihin paluu ja rentoutuminen töiden jälkeisellä vapaa-ajalla on todettu pidentävän loman myönteisiä vaikutuksia (Kühnel ja Sonnentag 2011).

Kuinka pitkä loma?

Vähintään muutama päivä. Psyykkisen hyvinvoinnin on todettu paranevan jo noin viikon mittaisen talviloman sekä lyhyen, keskimäärin nelipäiväisen loman aikana (de Bloom ym. 2010). Lyhyestäkin lomasta on siis hyötyä. Fyysiseen palautumiseen tarvittavan irtautumisen kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä: mitä isompi kuormitus, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen palautumisen onnistumiseksi (Kinnunen ja Mauno 2009).

Onko yksi pitkä loma parempi kuin useampi lyhyt?

Monta lyhyttä. Loman vaikutusten on todettu haihtuvan melko nopeasti loman jälkeen (Westman & Eden 1997, de Bloom ym. 2009). Väsymystä vähentävä vaikutus kesti hieman pidempään kuin vaikutukset muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin (de Bloom ym. 2010). Henkilöillä, joiden hyvinvointi parani loman aikana, vaikutus kesti keskimäärin 2–4 viikkoa. Koska loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia, suositellaan, että lomia pidettäisiin vuoden aikana useampia kuin yksi.

Saako lomalla tehdä töitä?

Ei. Palautuminen työkuormituksesta onnistuu parhaiten silloin, kun vapaa-ajalla ei hoideta työasioita. Työnteko lyhyen loman aikana heikensi loman jälkeistä hyvinvointia (de Bloom ym. 2011b).

Pitääkö lomalla lähteä jonnekin?

Mahdollisesti. On viitteitä siitä, että työkuormituksesta palautuminen onnistuu paremmin, kun työntekijä lähtee pois arkiympyröistään (de Bloom ym. 2010). Nawijn ym. (2010) totesivat lomamatkan edistäneen onnellisuutta kotiinpaluun jälkeen vain silloin, kun matkan koettiin olleen hyvin onnistunut ja rentouttava.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Loman käyttöohje, kaiken varalta

Näin syntyy vaikuttava presentaatio McKinseyn tavalla

turned on LED projector on table

Helsingin Sanomat tarjoilee 11 presentaatiovinkkiä. Hanieh Taipalus työskentelee konsulttitoimisto McKinseyllä. Iso osa hänen työtään on tehdä esityksiä, joiden tarkoitus on vakuuttaa kuulijat. Mitä hyvä esitys sisältää? Keräät dataa, analysoit sitä ja esität kuulijoille suosituksia päätöksenteon tueksi. Tässä vinkit.

Kirkasta ongelma

Ennen esityksen tekemistä kannattaa miettiä hetki: mikä oli se ongelma, joka esityksessä yritetään ratkaista? Jos se ei ole täysin kirkas, hyvää esitystä tuskin saadaan aikaan. Kaikkein tärkeintä on, että pääongelman ja siitä tehdyn johtopäätöksen kertoo selkeästi.

Kirjoita juoni

Juoni on esityksen kulku: kuvaa ongelma, mahdollinen ratkaisu, ja mitä tehdään seuraavaksi. Juoniluonnosta on helppoa kehittää vielä eteenpäin. Jos tarinan kulun auki kirjoittamisen jättää väliin, kaikki sen jälkeen muuttuu pidemmäksi ja vaikeammaksi.

Tee esityksestä pyramidi tai polku

Pyramidimalli on tapa, jossa kerrotaan ensin johtopäätökset ja ratkaisuehdotus, eli edetään ylhäältä alas. Aluksi kerrotaan johtava väite. Se vastaa kysymykseen siitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Sen jälkeen pääväitettä tuetaan lisäargumenteilla.

Aina ei kannata kuitenkaan mennä esityksessä heti johtopäätöksiin. Rakenna esitys silloin niin, että otat kuulijan mukaan. Tärkeää on, että menet läpinäkyvästi läpi koko ajattelupolun, jonka olet itsekin kulkenut. Lopulta kyse on kerronnasta. Johtopäätökset syntyvät suuresta määrästä kerättyä dataa ja markkinoiden trendejä, ja se pitäisi jäsentää selkeäksi tarinaksi – joka tällä kertaa satutaan kertomaan ehkä PowerPointeilla.

Opiskele yleisösi

Vaikka esitys olisi kuinka hyvä tahansa, sen voi aina pilata sillä, ettei ole opiskellut kuulijoitaan etukäteen. Mieti viestisi kohdistamista jo etukäteen: ketkä ovat itsellesi tärkeitä ryhmiä ja ihmisiä.

Puhu ihmiselle, älä yleisölle

Älä katsele ympäriinsä, vaan valitse aina yksi ihminen, jolle sanot yhden lauseen tai asian. Kuulijat pitivät esitystä vaikuttavana.

Pidä taukoja

Monelta unohtuvat tauot, joko innostuksen tai hermostuksen takia. Esitystä pitäessään unohtaa helposti, että muille asia voi olla hyvinkin uusi.  Suomessa siedetään pitkiä hiljaisuuksia. Ei hiljaisuus välttämättä tarkoita, etteivät kuulijat pitäisi esityksestä. He saattavat pohtia asiaa.

Vaikuta inhimilliseltä, älä fiksulta

Miten esiintyessään oppii kuulostamaan fiksulta? Faktat auttavat olemaan fiksu. Jos presentaatio on täynnä raskasta dataa, kannattaa keskittyä yksinkertaiseen puheeseen ja ymmärrettävyyteen.

Anna kuulijoiden ratkaista

Usein esityksen aikana voi joutua vastaamaan kysymyksiin, joihin ei välttämättä osaa suoraan vastata. Se ei ole vaarallista. Asia on hallittava, mutta ei se tarkoita, että jokaiseen asiaan olisi vastaus. Sen sijaan voi kuulijat ottaa mukaan: voi kysyä, olisiko jollain muulla näkemystä asiaan.

Kerro seuraukset ihmisille

Seuraukset on muistettava viedä ihmisen tasolle. Jos puhuu vain isosta kuvasta, voi vaikuttaa siltä, ettei ymmärrä ihmisten tai yritysten arkea. Kuulijoissa voi olla toimitusjohtajaa, tuotantojohtajaa ja talousjohtajaa. Yksi ajattelee yrityksen visiota, yksi idean viemistä läpi käytännössä, kolmas rahaa. Kuulijoiden joukossa on monia näkökulmia.

Pyydä palautetta

Jos haluaa kehittyä esiintyjänä, on kehitettävä myös oman yrityksensä tai yhteisönsä palautekulttuuria. Pyydä palautetta jatkuvasti. Pyydä sitä kollegoilta ja ihmisiltä, joille esiinnyt. Palautteessa ei kannata tyytyä tsemppipeukkuun. Kuulijaa tai kollegaa voi pyytää kiinnittämään huomiota vaikka johonkin tiettyyn yksityiskohtaan

Tee jälkityöt

Esitys ei lopu viimeisen kalvon jälkeen. Onnistumisessa on kyse siitä, miten esitys motivoi muutosta. Esimerkiksi taitava myyjä ottaa yhteyttä kuulijoihin parin päivän päästä ja kysyy, miltä tuntuu: oliko riittävän selkeää, jäikö kysymyksiä? Oliko joku eri mieltä? Ratkaisiko esitys ongelman?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Näin syntyy vaikuttava presentaatio McKinseyn tavalla

B2B-maailman erityispiirteet on hyvä kerrata aina välillä

aerial photo of pile of enclose trailer

B2B-yritysten on hyvä tiedostaa liketoimintaympäristön erityispiirteitä ja pinnan alla olemassaolevia lainalaisuuksia. Marketing Society listasi tärkeimmät:

Markkinoiden koko. B2B-markkinat ovat puhtaasti potentiaalisten ostajien määrällä mitattuna pienempiä kuin kuluttajamarkkinat. Usein tietyn toimialan potentiaaliset asiakkaat voidaan listata hyvinkin nopeasti.  Jopa maailmanmarkkinoilla ostajien määrä voi olla melko pieni. B2B-markkinoinnin on oltava täsmällistä ja se kohdistuu usein pieneen yleisöön.

Ostotiheys. B2B-yrityksen suurien investointien välillä on useita vuosia tai vuosikymmeniä. Tämä tarkoittaa, että asiakkaaseen pitäisi olla yhteydessä, jotta tietää mitä on tulossa, mutta ei kuitenkaan ärsyttävän usein. Yksi tapa lisätä kauppaa on tuotteistaa palveluita, ja tehdä säännöllisestä huollosta tai kunnossapidosta oma tuotteensa, jota myydään asiakkaille valmiina palvelupakettina. Toisaalta harvahkot investoinnit tarkoittavat myös sitä, että kasvaakseen on löydettävä uusia markkinoita.

Ammatilliset verkostot. Koska B2B-markkinat ovat usein pienet, verkostot ovat tärkeitä. Pusakaradiomarkkinointi toimii, hyvässä ja pahassa. Lisäämällä luottamusta vahvistetaan organisaatioiden välisiä yhteyksiä. Kontaktit ja suhteet yrityspäättäjiin voivat olla B2B-markkinoinnin pääasiallisena tavoitteena.

Muodollisempi ostostoiminta. Ostot ja investointipäätökset ovat yleensä organisaation tietyn ryhmän tekemiä yksityiskohtaisia arviointiprosesseja. Ostoprosessi on kuitenkin aina ainutlaatuinen, koska yritysten erilaiset organisaatiorakenteet ja kulttuurit vaikuttavat taustalla. Jotkut yritykset käyttävät jäykkiä hyväksyntäprosesseja, joissa edetään askel kerrallaan, aina samalla tavalla, kun taas toiset täsmälleen samalla sektorilla toimivat yritykset saattavat tehdä ostopäätöksiä muutaman avainhenkilön näkemyksen pohjalta. Yritysviestinnän on oltava tiukasti integroituna mahdolliseen ostoprosessiin: on tarjottava myynnille oikeat työkalut oikeaan hetkeen, jotta ostotoimintaan voidaan vaikuttaa oikealla tavalla.

Asiakkuuksien hallinta. Pidempään toimissaan yritykselle syntyy vakioasiakkuuksia. Tämän seurauksena monille asiakkuuksille on nimetty yhteyspäällikkö. Tämän henkilön rooli, pätevyys ja asema vaihtelevat toimialoittain: henkilökohtaisesta osaamisesta ja tietotaidosta tulee tärkeää, sillä vuosikymmeniä kestänyt asiakassuhde rakentuu jossain määrin aina yhden henkilön osaamisen ja henkilökemioiden varaan. Henkilöstöstä kannattaa siis pitää huolta.

Alakohtainen asiantuntemus. Useimmat ostopäätöksistä vastaavat olettavat, että heidän alansa tuntemus on merkki siitä, että toimittaja ymmärtää heidän tarpeensa. He odottavat toimittajiensa ymmärtävän toimialansa kielen, historian, tärkeimmät suuntaukset ja tärkeimmät kilpailijat. Tämän seurauksen B2B-toimittajalla täytyy olla alakohtaista asiantuntemusta talossa: tämä kytkeytyy edelliseen asiakkuuksien hallinta -kohtaan.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa B2B-maailman erityispiirteet on hyvä kerrata aina välillä

Saako ihmisen vielä reagoimaan (ostamaan) sähköpostia lähettämällä?

envelope paper lot

Saa, jos osaa asettua vastaanottajan asemaan edes hieman.

Täältä parhaat vinkit tiivistettynä!

  • Kampanjasähköpostin tulee olla yksinkertainen ja ytimekäs. Liian usein halutaan, että sähköposti myy tuotteen kuin itsestään, ja listataan sähköpostiin mukaan varmuuden vuoksi kaikki mahdollinen. Näin yritetään kasvattaa sähköpostin avaavan potentiaalisen asiakkaan kokemaa arvoa, mutta itse asiassa tämä vain vähentää mielenkiintoa sekä koko postin klikkaamisen todennäköisyyttä. Kannattaa aloittaa kampanjakirje erottumalla esimerkiksi kovalla tarjouksella, muutamalla avainkohdalla ja lisätä yhteystiedot loppuun.
  • Viestin täytyy vedota. Älä puhu liian yleisesti tai jaa yleisiä toimialatietoja­ – ole suora ja mene asiaan. Kiinnitä huomio muutamalla sanalla, ja käytä luetteloita, jotta potentiaalinen asiakas lukee mailin loppuun ja lopuksi ehkä jopa ottaa yhteyttä. Tämä vaatii yleensä jonkin verran kohdeyleisön ymmärtämistä.
  • Sähköpostin koko tarkoitus on saada mahdollisimman monta potentiaalista asiakasta toimimaan halutulla tavalla: napsauttamaan painiketta, tai soittamaan tai kenties varaamaan esittelyajan. Älä ole epäselvä ja varmista, että toimintakehotus on selkeä ja yksiselitteinen (pyydä tarjous, varaa aika).
  • Laskeutumissivun pitäisi olla informatiivinen: tuotteista ja palveluista voi kertoa enemmän ja tarjota esimerkiksi ladattavaa esitettä, joka saattaa olla kiinnostava potentiaaliselle asiakkaalle. Toisin sanoen: laskeutumissivun mahdollisuuksia ei kannata hukata laittamalla sinne pelkästään samoja asioita kuin kampanjakirjeeseen.
  • Kampanjakirjeen jälkeen pitää reagoida ajoissa. Sähköpostilla tehty markkinointi on vain yksi pala kokonaisuutta: sen jälkeen on kontaktoitava jollain tavalla. On luotava prosessi ja myyntisuppilo, jossa potentiaalinen ostaja kulkee eteenpäin, kunnes saadaan jonkinlainen lopputulos.
Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Saako ihmisen vielä reagoimaan (ostamaan) sähköpostia lähettämällä?

Asiakasymmärrys kasvaa pullakahveilla juttelemalla, ei välttämättä sähköpostikyselyllä

black electric pylon under orange clouds during daytime

Miten asikastyytyväisyyttä kannattaa tutkia? Sähköpostilomakkeella? Puhelimella? Epävirallisilla pullakehveilla? Riippuu vähän, mutta yhden hyvän esimerkin tarjoilee Helsingin Sanomien juttu Caruna-shäkönsiirtoyhtiöstä. Caruna lähti siis selvittämään, miksi sitä vihataan niin paljon Suomessa. Tässä lyhyt tiivistelmä jutusta (maksumuurin takana).

Suomessa kohistiin 2010-luvulla Carunan sähkönsiirtohintojen huimista korotuksista: hintoja nostettiin kerralla jopa 27 prosenttia. Kuluttajat eivät mahtaneet korotuksille mitään, sillä he eivät voineet valita sähkönjakelua hoitavaa yritystä itse, tai kilpailuttaa niitä.

Carunan päätti selvittää vihan juurisyitä asikastutkimuksella, jossa käytettiin metodina etnografiaa. Etnografia on keino, jossa osallistutaan ja havainnoidaan kohteen elämää läheltä. Tunnettu esimerkki metodologian käyttämisessä yritysmaailmassa on tanskalainen Lego: lelujätti oli konkurssikypsä, kun se teki etnografisen tutkimuksen lasten leikeistä. Tulosten perusteella se pisti uusiksi koko strategiansa. Yritys nousi uuteen kukoistukseen.

Carunan asiakastutkimus tehtiin niin, että konsultit vierailivat asiakkaiden kodeissa ja viettivät siellä kolme tuntia jutellen, kahvitellen ja teettäen erilaisia harjoituksia. Keskusteluissa ei puhuttu vain Carunasta, vaan vähän kaikesta: arjesta, elämästä, arkeen liittyvistä kuluista, suhtautumisesta erilaisiin yrityksiin ja koko Suomen tulevaisuuteen. Sitten kenttätyön materiaali analysoitiin.

Vihan taustalla oli neljä teemaa, ei siis pelkkä sähkön siirtohinta:

  • Ensimmäiseksi hmiset olivat huolissaan asuinseudustaan. Mitä kauemmas kaupunkikeskuksista mentiin, sitä epäluuloisempia, ärtyneempiä ja vihamielisempiä vastaajat olivat. Monen vastaajan asuinalueella elinvoimaisuus uhkasi sammua. Palveluja oli keskitetty, ne katosivat kylistä yksi kerrallaan. Investointeja ei enää tehty, tiet ja muu infra olivat huonossa kunnossa.
  • Toinen teema oli kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Valtiovalta ei tuntunut tekevän riittävästi eikä maalla asuvia arvostettu. Kaupungistumiseen suhtauduttiin kriittisesti. Tuntui epäreilulta, jos sähkönsiirrostakin joutui maksamaan kaupunkilaisia enemmän.
  • Kolmas esiin noussut teema oli halu varautua. Epävarmassa maailmassa kodista oli tullut paikka, jossa asiat olivat omissa käsissä. Kodin turvallisuudesta haluttiin pitää huolta, tehdä itse sähkötyöt ja varautua sähkökatkoihin. Omavaraisuus kiehtoi kaikkia vastaajia.
  • Neljäs keskusteluissa noussut teema oli tietenkin itse sähkönsiirto: se tuntui kalliilta, yhtiöt epäoikeudenmukaisilta. Ihmisistä oli väärin, että he eivät saaneet valita omaa sähkönsiirtoyhtiötään. Haastateltavien mielestä suurille yksityisille yrityksille oli annettu rajaton hinnoitteluvalta, mutta ei vastuuta.

Mitä hyötyä yritykselle on siis tuntea asiakkaansa paremmin, ja mikä muuttui?

Oli kyseessä B2B tai B2C, taustalla on aina ihminen. Ei kannata olettaa oikeastaan yhtään mitään. Usein syyt yrityksen joko hyvän tai huonon maineen taustalla ovat moninaisia.

Caruna oppi että pitkäaikainen huono maine saattaa tehdä yrityksestä liian ylivarovaisen. Yrityksessä aletaan pelätä, että jos asioita avataan, tulee taas joku uusi ongelma, ja että avoimuus vaan pahentaa tilannetta. Viestintä käpertyy ja muuttuu pelokkaaksi.

Tiivistettynä: asiakkaan tai loppukäyttäjän kotikentällä tehdyt tuntien mittaiset haastattelut ovat hyvä työväline: ne auttavat ymmärtämään asiakkaita ja näkemään heidät aivan uusin silmin, sillä koskaan ei kannata olettaa. Pitää olla valmis kuuntelemaan ja ymmärtämään kuulemansa, koska sama viesti ei pure kaikkiin asiakkaisiin.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | Kommentit pois päältä artikkelissa Asiakasymmärrys kasvaa pullakahveilla juttelemalla, ei välttämättä sähköpostikyselyllä