Voihan video!

Julkaistu: 19.12.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Joulukortit. Nuo ihastuttavat jokavuotiset ilahduttajat, joiden suunnitteluun, toteutukseen  ja lähettämiseen ei ole koskaan tarpeeksi aikaa. Niin kävi myös tänä vuonna.

Maanantai 3.12.2012

Klo 9.30 Tarttis varmaan tehdä jotain joulukorttien eteen. No onhan tässä vielä aikaa. Ai niin, tällä viikolla on vain kolme työpäivää ja ensi viikolla ne pitäisi lähettää jo. Täytyy alkaa oikeasti miettiä.

Klo 13.00 Kävin tuotannossa etsimässä ideoita. Siellä oli melkein valmiina kaksi isoa hihnakuljetinta, joista voisi keksiä jotain. Jos vaikka kuvaisi videon ja laittaisi sähköiseen korttiin linkiksi. Pitää kysyä, milloin kuljettimet ovat valmiit ja lähdössä asiakkaalle.

Klo 13.05 Apua! Sain kuulla, että toinen kuljetin lähtee huomenna klo 15.00! Nyt täytyy ottaa Tomi (Laurén, videoiva huolto- ja varaosamyyjämme) palaveriin ja sopia kuvauksesta. Tuotannosta luvattiin, että kuljetin on kuvausvalmiina huomenna klo 12.00.

Klo 13.10 APUA APUA! Tomi on tämän viikon Latviassa SIA Ferroplanilla, eikä meillä ole kuvaajaa!

Klo 14.00 Löysin toimistosta videokameran. Aion kuvata joulukorttiin videon, vaikka mikä olisi. Toivottavasti saan yön aikana hyvän idean käsikirjoituksesta.

Tiistai 4.12.2012

Klo 8.00 Aloitimme aamun paketoimalla varastosta löytyneitä tyhjiä pahvilaatikoita joulupaketeiksi. Tänään kuvataan. Minulla on tunti aikaa kahden palaverin välissä, mutta siinä ajassa nyt ehtii kuvata vaikka kuinka monta videota.

 

 

Klo 12.00 Seison tuotannossa toppatakki päällä ja aurinkolasit silmillä. Kukaan ei nykyisin enää ihmettele mitään, mitä teen. Kuljetinta viimeistellään, hihnaa kiristetään.

Klo 12.25 Kuljetinta viimeistellään edelleen. Klo 13.00 alkaa palaveri. Mutta kyllä puolessa tunnissa ehtii kuvata. Aivan varmasti.

Klo 12.45 Nyt kuvataan! Ensimmäinen otto. Kamera sammui kesken kaiken. Mutta kuljetin toimii täydellisesti ja paketit kulkevat kuin unelma.

Klo 12.58 Toinen otto. Kahdessa minuutissa ehtii aivan hyvin vielä kuvata. Nyt on onnistuttava kerralla.

Klo 13.10 Onneksi vieras oli vähän myöhässä. Juoksen hengästyneenä palaveriin, jossa kuvataan esittelyvideo tammikuussa alkavaa koulutusta varten. On julkkisfiilis.

Maanantai 10.12.2012

Klo 6.30 Tänään olisi ollut mahdollista kuvata lisää, mutta makaan kotona mahataudissa. Toinen kuljetin lähtee asiakkaalle tänään.

Tiistai 11.12.2012

Klo 8.00 No niin. Hyväksytään tosiasiat. Enää ei ole kuljettimia, joita kuvata, mutta onneksi on viime viikolla kuvaamani materiaali. Yksi kokonainen ja yksi puolikas otto. Ja Tomikin on palannut Latviasta. Nyt pitää vaan uskaltaa näyttää Tomille, mitä olen kuvannut.

Klo 10.00 Sehän meni ihan hyvin. Tomi ei hermostunut yhtään, vaan lupasi katsoa, mitä voi materiaalille tehdä. Hän palaa asiaan viimeistään torstai-iltapäivällä ja silloin katsotaan, pitääkö kuvata jotain lisää.

Keskiviikko 12.12.2012

En tiedä, missä Tomi on. Joku sanoi, että tekemässä Minnan videota. Hermostuttaa vähän.

Torstai 13.12.2012

Klo 10.00 En ole nähnyt Tomia vieläkään. Hermostuttaa vähän enemmän.

Klo 13.08 Sähköpostiin tuli Tomilta viesti, jonka otsikko on Video. Nyt jännittää.

Klo 13.10 Hurraa! Se on hieno video! (En ymmärrä, miten siitä materiaalista sai noin hyvän). Tomi on ihmeidentekijä! Nyt pitää vielä suunnitella korttiin viesti. Ehtisikö Two Dogs Designin Marika heittää ideoita tänä iltana?

Perjantai 14.12.2012

Klo 13.30 Sain Marikalta hienon idean viestistä, mahtavaa! Video on ladattu Youtubeen ja lähettäminen voi alkaa, kaikki järjestyi. Hurraa!

Klo 13.35 MIKSI tämä sähköposti EI LÄHETÄ näitä h**vetin joulutervehdyksiä?!!! Mitä teen väärin?!! ARGH, menee hermo!!

Klo 13.40 Ai, nyt se lähettikin ne. Vastaanottajiin ei saanut lisätä kuin maksimissaan sata kerrallaan. No niin, lähetty. Huh huh. Ihan hyvinhän tämä taas hoitui ja ihan ajoissa. Miksi ihmiset stressaavat joulukortteja niin paljon?

Klo 15.50 Sähköpostiin tuli viesti:

Kiitos Minna,

Olipa erikoisen hyvä joulutervehdys, aivan loistava idea !!

Erittäin Hyvää ja Rauhallista Joulua sinne Teidänkin väelle!!

Nyt on hyvä mieli.

Maanantai 17.12.2012

Klo 12.48 Sähköpostiin tuli viesti:

Kiitos samoin teille hyvää joulua.
Upeeta kun joku uskaltaa olla rohkea!

Hyvä palaute lämmittää enemmän kuin terästetty jouluglögi. Jään miettimään, ettei meidän joulutervehdys edes ollut kovin rohkea. Täysin amatöörimäisesti kuvattu, tosin upeasti editoitu. Hauskan viestin kanssa toki mieleenpainuvampi kuin pahvinen kortti. Kuinkakohan moni yritys saa palautetta lähettämistään paperisista joulukorteista?

Ja tässä se nyt on, Ferroplanin joulutervehdys (- joku on ihan pihalla):

Tänä vuonna olemme täyttäneet koiranvirkoja, hakeneet ihan päälliköitä tyyppejä, olleet salaisia agentteja ja hengailleet messuilla Timo Harjakaisen kanssa. Nousimme Ravistajat-listalle.

Meillä on silti vielä yksi juttu ennen joulua.

 KLIKKAA RUNOA!

(Varoitus! Saattaa aiheuttaa hyvää mieltä ja naurattaa!)

 

Paketit kulkevat edestakaisin.

Joulupukki on ilosta sekaisin.

”Onneksi saapui Ferron kuljetin,

sillä pajani järjestin”.

 

 Reippain terveisin,

Ferroplan Oy:n väki

 

Toivotan teille kaikille sellaista joulua kuin haluatte sen olevan. Blogi lihottaa itseään kinkulla joulun ajan ja palaa vetreään seuraanne tammikuussa!

P.S. KIITOS Tomi, Tiina, Mervi, Petri, Harri, Pasi ja Marika! Ilman teitä en olisi saanut tervehdystä valmiiksi.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Tänään meillä on hyviä uutisia

Julkaistu: 12.12.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Selailin lehtiä etsiessäni aiheita blogiin. Talouselämä, Fakta, Etelä-Suomen Sanomat, Kauppalehti, Optio. Jokaisesta löytyi useita artikkeleita, jotka alkoivat sanoilla taantuma, kehno taloudellinen tilanne, kriisitunnelma, kuluttujien huono luottamus talouteen, yt-neuvottelut, ohuet tilauskirjat, eurooppalainen kriisi.

Epätoivoni syveni, kun juttelin muutama viikko sitten puhelimessa erään herran kanssa Lontoon pörssissä vuonna 1924 tehdystä suhdanne-ennusteesta, joka on tähän asti pitänyt paikkansa. Kerroin uskovani ennusteeseen täysin. Sain takaisin ivallisen kommentin, että ennuste tuskin pitää tällä kertaa paikkansa, eikä nousu ala vielä ensi vuonna. Kumpikin totesi puhelun loppuun, että saatpa nähdä.

Mikä hemmetin asenne se tuollainen on?! Jos ei ole muuten tarpeeksi kurjaa, lietsotaan sitä vähän lisää. Pessimisti ei pety ja on helppo sanoa, että minähän ennustin, että lama tästä tulee. Sitten jos ei tulekaan, kaikki ovat tyytyväisiä kuitenkin, niinkö? Ketä positiivinen ajattelu voi vahingoittaa? Mitä pahaa se voi aiheuttaa ja miksi se on yleisesti kiellettyä? Ei ainakaan ääneen saa sanoa, että uskoo tulevaisuuteen ilman, että leimataan naminaminaiseksi.

Kirjoitin viime joulukuussa tästä samasta aiheesta. Elettiin vuoden 2011 loppua ja taantuman taittumiseen oli aikaa vuosi. Uutiset olivat aika lailla yksi yhteen tämän hetkisen kanssa ja negatiiviset aiheet ykkösuutisia. Ennustin silloin taantuman loppuvan tänä vuonna, mutta miten on käynyt?

Olen vaivihkaa hieroskellut käsiäni viime viikkoina lehtiä lukiessani. Lamauutisten joukosta pilkahtaa silloin tällöin valo kuin joulun tähti, kun pienen pieniä uutisia tilauskirjojen täyttymisestä ja ensi vuoden paremmista vientinäkymistä tulee julkisuuteen. Ne hyvät uutiset ovat tällä hetkellä ihan pikkuruisia, talousosion kakkossivulla piilossa, mutta ne ovat siellä kuitenkin.

Viikonloppuna näkemäni mahtava mainos sai minut innostumaan lisää. Yleensä en kuulu miesvaltaisen perheemme kiinnostuneimpiin, kun automainokset pärähtävät ruutuun, mutta tämä herätti mielenkiintoni. Se oli Mersun uusi mainos, jossa kerrottiin A-sarjan olevan Made in Finland. Sitten todettiin jotenkin niin, että Suomi lähtee nousuun hyvistä uutisista ja mainittiin ensi vuonna alkavasta A-sarjan tuotannosta Uudessakaupungissa. Hyvä Mersu, aivan mahtava mainos!

Ota vastaan haaste. Kerro tai jaa Facebookissa tai sähköpostilla joka päivä yksi hyvä uutinen ystävillesi ja tuttavillesi loppuvuoden ajan. Uskon, että hyvän laittaminen liikkeelle aiheuttaa lisää hyvää. Lopuksi, tässä linkki erääseen kymmenen vuotta sitten tehtyyn kappaleeseen, jossa voisi olla meille kaikille iloa:

Arvi Lind – Hyviä uutisia

HYVÄÄ loppuviikkoa kaikille!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 6 kommenttia

Värikasettikatastrofi

Julkaistu: 5.12.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Jos blogissa uhkaavat aiheet loppua, on yksi piiri, josta löytyy aina ammennettavaa. Huijarifirmat. Tällä kertaa meille myytiin värikasetteja.

Tuotantopäällikkömme, jolla ei ole tuon taivaallista tekemistä värikasettien kanssa sai puhelun ulkomaalaiselta myyjältä. Tämä yritti myydä erittäin aggressiivisesti värikasetteja, joista tuotantopäällikkömme hyvin selkeästi kieltäytyi, toivotti myyjälle hyvää päivänjatkoa ja sulki puhelimen.

Jokin aika myöhemmin saapui lähetys: värikasettihan se siinä. Värikasetti, jota sadan prosentin varmuudella ei oltu tilattu. Paketissa ei ollut lähettäjän yhteystietoja, joten palauttaminen tai edes yhteydenotto lähettäjään ei ollut mahdollinen.

Muutama kuukausi paketin saapumisen jälkeen tuli lasku. Lasku oli summaltaan noin 250 euroa. Laskussa sentään oli yhteystiedot, joten sihteerimme Tiina Manninen pääsi asiaan kiinni.

Tiina soitti firmaan, jonka nimeksi oli selvinnyt Millenium Computer Systems Ab. Hän ilmoitti, ettei kyseistä tuotetta oltu aluperin edes tilattu meille, puhumattakaan, että aikoisimme pitää sen, tai että se olisi yhteensopiva yhdenkään tulostimemme kanssa. Puhelimessa oleva henkilö lupasi palata asiaan.

Pian Tiina sai sähköpostiin vastauksen:

Hej Tiina

Olen juttelut minun pomon kanssa jos te pidätte toimtuksen voitte saada sen 150 eurolla

Muuten palautatte sen

 

TransFargo AB

Botvid Center

Fågelviksvägen 9 I

14584 Stockholm

SWEDEN

Lähettäkää meille välittömästi palautuksen tehtyänne faksilla rahtikirja numeroon +468 440 4207, Tai Sähköpostiin kundtjanst@rci.se

jotta saan laitettua laskunne hyvitykseen!

 

Terveisin

Carina Heikkilä

Millennium Computer Systems AB  |

ISt. Eriksgatan 46 |112 34 Stockholm |

( +46 8 440 42 00, 7 +46 8 440 42 07, * kundtjanst@rci.se

 

Tiina vastasi postiin näin:

Hei Carina,

Emme pidä tuotetta, se ei edes käy meidän tulostimiimme. Lähetän tuotteen antamaasi osoitteeseen. Minkä rahdinkuljettajan kautta haluat minun sen lähettävän ja mikä on teidän rahtifirman sopimustunnus?

Kuten tiedät Suomessa on postimyynnissä palautusoikeus, puhumattakaan siitä, että emme ole tilanneet tuotetta. Olemme tänään saaneet laskun ja varmaan tiedätkin, että teidän tuotteenne mukana ei ole teidän yhteystietojanne, joten teihin on ollut mahdotonta ottaa yhteyttä aikaisemmin.

Ystävällisin terveisin,

Tiina Manninen

 

Johon taas Carina näin:

Hei

Joudutte maksaa rahdin itse palutuksesta

 

Terveisin

 Carina Heikkilä

 

Palautusta ei sattuneesta syystä koskaan tehty, mutta eipä ole kuulunut yrityksestäkään mitään. Tarinan opetus on, ettei huijarifirmojen kelkkaan pidä lähteä. Aina, kun tuntuu, että sinua huijataan, sinua luultavasti huijataan. Älä pistä nimeäsi paperiin ja pidä rahat massissa, kunnes joku uhkaa todellisilla toimenpiteillä.

Lisää kohtaamastamme huijarifirmasta voit lukea Googlettamalla, tarinaa löytyy niin paljon kuin jaksaa lukea. Onko teillä kokemuksia vastaavasta? Jaa se tässä ja varoita muitakin!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Extreme makeover – levyvakki edition

Julkaistu: 28.11.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Pyytelen silloin tällöin eri osastoiltamme blogiin juttuvinkkejä. Ihan varsinaista tungosta ei ole aiheista muodostunut, joten olin enemmän kuin positiivisesti yllättynyt tuotannosta saamastani vinkistä ja sen ripeästä toteutumisesta.

Vinkkasin juttupyyntöä työnjohtajallemme Petri Kuittiselle viime viikolla. Hän lupasi ottaa asian mietintään. Meni noin muutama minuutti, kun näin Petrin viilettävän tuotantotiloihin kamera kädessään myhäillen jotain hyvästä blogijutusta.

Kyse oli tästä:

Tuotantomme puolella on ollut viime viikkoina käynnissä siivous- ja järjestelyprojekti, jonka johdosta hallin lattialta voisi syödä lounaansa. Oman osansa järjestelystä saivat myös ulkotilat, joista yllänähty levyteline eli vakki löytyi. Laserin työntekijät olivat kaivanneet työpisteelleen erikoiskokoiset levyt järjestyksessä pitävää telinettä ja siinä se nyt oli.

Petri ja kokoonpanijamme Juha Johansen kaivoivat ruosteisen häkkyrän heinikosta ja tuunaus alkoi. Juuri ennen maalausta Juhalla välähti: tästähän tulisi hyvä blogijuttu, mutta autenttiset kuvat oli ottamatta! Ei muuta kuin ruosteinen vakki trukin kyytiin ja takaisin heinikkoon kysyvien katseiden saattelemina. Kun kuvat oli saatu otettua, fiksaus sai jatkua.

Vakin jalkoja kavennettiin sopiviksi, se raepuhallettiin ja maalattiin siniseksi. Kiinnitys lattiaan ja levyt kyytiin. Ja näin upea siitä tuli!

Laserilla ollaan tyytyväisiä uudesta järjestyksestä, koska levyjä on helppo käyttää ja ne pysyvät a) järjestyksessä ja b) muutenkin pystyssä.

 

Minä haluan lähettää erityiskiitokseni Petrille ja Juhalle, jotka antoivat tämän juttuvinkin ja toimivat sen suhteen vauhdikkaasti! Tiedossa on ollutkin, että meillä on töissä hyviä tyyppejä. Silti vanhan bloggarin sydän aivan lämpenee, kun mietin kuinka ruosteista läjää kuskattiin edes takaisin vain tämän blogipostauksen takia! 🙂

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 4 kommenttia

Kamppis, joka hieman haiskahti

Julkaistu: 21.11.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Joskus harvoin käy niin onnellisesti, että voi aistia asiakkaan ostoikkunan avautuvan. Tästä on esimerkkinä Pallet Master -tuotteemme, jonka kysyntä nousee vuodenvaihteessa, kun isojen yritysten budjeteissa on jäljellä pohjat.

Tuote itsessään auttaa ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta kuormalavojen käsittelyssä, mutta miten tämän tiedon saisi kerrottua myös asiakkaalle ilman, että hän tuntee heti joutuneensa myyntikampanjan uhriksi?

Pallet Masterin tuotepäällikkö, myyntipäällikkö Jari Mäkipää joutui heti kättelyssä mukaan prosessiin. Koska hän istuu seinänaapurinani, joutuu Jari usein äkillisten kampanjoiden suunnittelupalavereihin ilman ennakkovaroitusta. Niin kävi nytkin ja aloimme pohtia keinoja lähestyä asiakkaita.

Sähköpostikamppis, esitteen lähetys, soitto, henkilökohtainen vierailu, hajuvedeltä tuoksuva käsinkirjoitettu kirje. Arvatkaa, mikä noista otti tuulta alleen? Minä lupasin kirjoittaa kirjeet ja Jari etsi sopivat vastaanottajat. Kirje kertoi sankarin käsitteestä ja siinä kehoitettiin ryhtymään esikuvaksi ja ihailun kohteeksi hankkimalla budjetin lopuilla työntekijätyytyväisyyttä lisäävä Pallet Master.

 

 

Kirjeet kirjoitettiin käsin ja vastaanottajaa etunimellä puhutellen. Mukaan liitettiin muistitikku, joka sisälsi videon ja esitteen tuotteen toiminnasta. Minä signeerasin kirjeet ja Jarin käyntikortti pudotettiin vielä mukaan. Kirjeiden päälle kirjoitettiin nimet ja osoitteet käsin. Loppusilauksen antoi oikea postimerkki, joka sekin oli huomiota herättävä. Tämän koko shown tarkoituksena oli poistaa se myynnin ensimmäinen este, ettei koko tarjousta edes huomata tai se heitetään avaamatta roskiin. Heittäisitkö sinä käsinkirjoitetun, oikealla postimerkillä varustetun kirjekuoren ikinä suoraan jätepaperiin?

 

 

Koko komeus kruunattiin pirskauttamalla kuoreen naisille “vaarallisen hienostunutta” James Bond -tuoksua ja miehille mageaakin mageampaa Especially Escadaa, joiden tuoksumielikuvat ovat selkeästi tällaiset (kuvat Googlesta):

 

 

 

Henkilökuntamme (ja Itellan mies) on siis joutunut viime päivinä kärsimään yllättävästä tuoksumerestä, joka leijailee eri puolilla yrityksen tiloja. Nyt jää nähtäväksi, onko tuo kärsimys ollut turhaa vai haist.. huomataanko meidät. Pidän teidät ajan tasalla ja kerron, mitä tästä(kin taas) seurasi!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | 12 kommenttia

Geronimoooo!

Julkaistu: 14.11.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Erilaisen markkinoinnin tekemisessä on se vaara, ettei voi tehdä enää muuta. Ensimmäisen askeleen ottaminen on vaikeinta, mutta sitten tie alkaa viedä.

Hyvä esimerkki tästä on reilu vuosi sitten julkaisemamme työpaikkailmoitus, jolla haimme uutta toimistosihteeriä taloon. Idea Miss Moneypenny -vertauksesta tuli kuin tyhjästä ja alkoi yllättäen elää omaa elämäänsä. Ideaa vyörytettiin James Bond -aiheiseen asiakaslehteen ja lopulta messuosaston somistamiseen saakka. Joskus käy myös munkki: Bondin 50-vuotisjuhlavuosi tippui syliin kuin kypsä hedelmä. Tiger Woodsin sanoin: mitä enemmän harjoittelee, sitä parempi tuuri alkaa käydä.

Ideoiden jatkojalostus on tärkeää, mutta vielä parempaa polttoainetta sissimarkkinoijan liekkeihin ovat kehut. Kun uskaltaa tehdä eri tavalla kuin muut, alkaa yllättäen saada palautetta. Jos palaute on vielä sattumoisin hyvää, tuntuu ettei draivi lopu ollenkaan.

Kolmantena muodostuvat odotukset. Kun omaa linjaa on rummutettu pari vuotta, ympäristö alkaa jo odottaa seuraavaa tempausta. Paluu aikaisemmalle tasolle on mahdotonta. Sitä ei salli ympäristö, eikä sitä voi sallia itse.

Edelliset kohdat huomioon ottaen olen viime päivät miettinyt uutta työpaikkailmoitustamme, jolla haetaan cleantech-osastolle suunnittelupäällikköä. Ilmoitus julkaistaan ensi sunnuntain lehdessä ja toivottavasti ainakin muutamalla sunnuntailehdenlukijalla suupielet nousisivat ylöspäin ilmoituksen nähdessään. Moneypennyn ja Pitbullin jälkeen haussa on itse PÄÄLLIKKÖ. Tämän ja niin monen muun idean upean toteutuksen takana on Two Dogs Designin Marika Pitkänen. Tässä se on, hakemukset tervetuloa!

 

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Voihan aivo!

Julkaistu: 7.11.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Kuvittele istuvasi aamulla työpöytäsi ääressä. Vaikka vähän vielä silmiä painaa, ajatus on kuitenkin viimeistään toisen kahvikupillisen jälkeen melko selkeä. Avaat ensimmäisenä työtehtävänäsi sähköpostin, jonka läpikäyminen vastauksineen vie helposti aamusta tunnin pari. Siinä lomassa muutama kollega on käynyt kysymässä paria asiaa, puhelin on soinut kymmenen kertaa ja ajatus on katkennut sata kertaa. Yhtäkkiä on lounasaika ja oikeastaan mitään näkyvää työtehtävää ei ole saatu valmiiksi. Paitsi puoliksi perattu sähköposti. Iltapäivällä pakolliset työtehtävät runnotaan valmiiksi ei enää niin tuoreilla aivoilla.

Nykyaikana edellämainittua työnteon tyyliä voisi kutsua hienosti multitaskingiksi eli monen asian tekemiseksi yhtä aikaa, mutta let’s face it: ei tuosta tosiasiassa ole mitään hyötyä ja tehokkuus siitä ainakin on kaukana. Mitä voitaisiin tehdä toisin, että ajankäyttö olisi oikeasti tuloksellista ja tärkeät tehtävät tulisi tehtyä mahdollisimman hyvin?

On porauduttava aivojen maailmaan. Neurotieteen tohtorin David Rockin mukaan kannattaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, jos lopputuloksella on mitään väliä. Lisäksi kalliit aamuhetket pitäisi säästää johonkin muuhun kuin sähköpostin läpikäymiseen. Aamulla aivojen energiavarastot ovat täynnä eli ne kannattaa käyttää johonkin vaativaan tehtävään kuten fiksun työlistan tekoon ja töiden priorisoimiseen.

Ongelmia pitää kuitenkin ratkaista pitkin päivää ja myös tähän löytyy aivojen saloista ratkaisu. Rock kertoo blogikirjoituksessaan Stop Trying to Solve Problems eräästä tutkimuksesta, jossa kolme ryhmää ihmisiä joutuivat ostamaan kuvitellut auton, joka piti kasata mahdollisimman optimaalisesti lukuisten erilaisten vaatimusten ja tarpeiden mukaan. Ensimmäisen ryhmän piti tehdä päätökset heti. Lopputulos ei ollut erityisen hyvä. Toiselle ryhmälle annettiin aikaa ratkaista ongelma ilman keskeytyksiä. Heidän valintansa eivät olleet paljon parempia. Kolmannelle ryhmälle esiteltiin ongelma ja heti perään toinen tehtävä, joka piti heidät tietoisesti, mutta kevyesti työn touhussa. Tämä ei kuitenkaan estänyt aivojen tiedostamatonta työskentelyä alkuperäisen haasteen kanssa. Kolmas ryhmä ratkaisi ongelman merkittävästi paremmin kuin kaksi ensimmäistä.

Ihmiset, jotka keskeytettiin pärjäsivät paremmin ongelmanratkaisussa kuin ne, joita ei häiritty lainkaan. Rockin mukaan tämä ei ole yllätys: tiedostamattomat ongelmanratkaisun resurssit aivoissa ovat paljon suuremmat kuin tiedostetut. Yllättävää on se, kuinka nopeasti keino toimi – kolmatta ryhmää häirittiin vain muutaman minuutin ajan. Tämä on helppo ja nopea keino kenen tahansa ottaa käyttöön omassa työssään. Mitä pahemmin homma kaatuu päälle, sitä varmemmin aivot tarvitsevat muutaman minuutin häiriön eli aikaa ratkaista ongelma tiedostamattomasti. Kun ongelman jättää hetkeksi hautumaan ja palaa siihen kohta takaisin, saa tuoreen näkökulman, jota väkisin puristamalla ei olisi koskaan saavutettu.

Mistä on tuloksellinen työpäivä tehty? Tärkeät asiat aamulla, sähköpostin purku iltapäivällä ja sopivassa määrin aktivoivia häiriöitä ongelmanratkaisuun. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta voi olla yllättävän haasteellista. Lienee kuitenkin kokeilemisen arvoista vai mitä?

Lähteet: David Rock: Stop Trying to Solve Problems, Three Ways to Think Deeply at Work. Juttuidea: Olivia 11/12: Hukutko turhiin viesteihin?

P.S. Kävin juomassa kupin kahvia kesken pitkän ja vaikean lauseen kirjoittamisen ja takaisin tullessa ratkaisu syntyi vähän kuin itsestään.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 2 kommenttia

Ihminen on hyötyeläin

Julkaistu: 31.10.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Kuulee usein valitettavan kuinka erilaisia kuluttaja- ja yritysasiakkaat ovat. Kuluttajapuolen markkinointikeinoja ei missään tapauksessa voi soveltaa b-to-b -puolella, ja samat keinot ja säännöt eivät voi päteä molemmissa ryhmissä.

Kysymys kuuluu, MIKSI EI?

Kuluttaja- ja yritysasiakas on yksi ja sama asia. Etukorttijärjestelmään tai ota kolme, maksa kaksi -tarjoukseen ei tarvitse välttämättä lähteä, mutta pitäisi muistaa, että samat ihmiset ostavat sekä koneita ja laitteita että hammasharjoja. Riippumatta koulutustaustasta tai työtehtävästä jokaisella ostajalla on osapuilleen samanlaiset aivot ja samanlaiset motiivit. Ostaja kysyy itseltään tiedostamattaan päätöstä tehdessään, miten minä hyödyn tästä ostoksesta?

Gurumarkkinointi-kirja kertoo aiheesta näin:

Jos ohjaat ostajan ajattelemaan, mitä muut hänestä ajattelevat, hänen ostokäytöksensä muuttuu selvästi. Jos asiakkaasi osoittautuu viisaaksi ostajaksi, esimiehet, tutut ja sukulaiset kehuvat häntä. Pian hän on asiantuntija, jolta kollegat kysyvät neuvoa kiperissä tilanteissa. Ostaja ottaa aina myös henkilökohtaisen riskin. Jos miljoonakauppa kanssasi epäonnistuu, pahimmassa tapauksessa hän leimautuu ikuiseksi epäonnistujaksi.

Mieti erityisesti, miten tuotteesi tai palvelusi saisi ostajan näyttämään epäitsekkäältä ja eettiseltä. Reilun kaupan banaania on mahdollista myydä kalliiseen hintaan siksi, että ostajat maksavat hyvästä omatunnosta. Ei ole mitään syytä, miksei sama periaate vaikuttaisi asiantuntijapalvelujen tai huipputekniikan ostajaan. Hän joutuu perustelemaan investointinsa yrityksensä työntekijöille ja päättäjille. Päätös syntyy äärimmäisen harvoin yksin.

Harva myyjä perustelee asiakkaalleen arvostukseen liittyviä hyötyjä mitenkään. Kun ostaja ei tietenkään kehtaa moista kysyä, yksi vahvimmista myyntipuheen osista jää tyystin käsittelemättä.

Ennen yhtäkään myyntipuhetta pitää selvittää, miten asiakas hyötyy tarjoamastasi tuotteesta tai palvelusta. Jos yhtään hyötyä ei tule pitkänkään miettimisen jälkeen mieleen, alkaa omakin usko tuotteeseen horjua. Yhden ylivertaisen hyödyn varaan taas voi rakentaa erittäin vaikuttavan ja selkeälinjaisen markkinointikampanjan ja vakuuttavan myyntipuheen. Ei muuta kuin hyötyjä hakemaan!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 8 kommenttia

Suloinen sähköposti

Julkaistu: 23.10.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

En edes halua tietää, kuinka paljon aikaa päivässä kuluu sähköpostien kirjoittamiseen. Joskus tuntuu, että lapset saavat joka ilta saman vastauksen kysymykseen, mitä teit tänään töissä. Vastaan, että kirjoitin sähköpostia.

Sähköpostien maailmaa työelämässä hallitsevat kirjoittamattomat säännöt, joiden mukaan postien tulee olla ennen kaikkea asiallisia. Tekstit sisältävät automaattisia osioita, niissä käsitellään asiapitoisia aiheita mahdollisimman neutraalilla tavalla. Toki pyritään kirjoittamaan kaikki myös kieliopillisesti oikein. Tuloksena on nuivaa ja kuivaa sähköistä viestintää.

Kävin kuuntelemassa Sanna Wikströmin esityksen tiedostavasta kirjoittamisesta, mikä herätti ajatukseni hoitaa tämä(kin) asia toisin. Mitä, jos kaikki sähköpostit olisivat merkityksellisiä ja tiedostetusti kirjoitettuja? Mitä se tarkoittaisi käytännössä ja mitä hyötyä siitä voisi yritykselle olla?

Sannan upeasta esityksestä oppimani ja kuulemani perusteella vedin yhteen pienen mielikuvaharjoituksen. Kuvittele nyt kirjoittavasi asiakkaallesi ja lue läpi seuraavat vaiheet:

  1. Keskittyminen. Varaa aikaa kaikelle kirjoittamiselle aivan kuten varaisit asiakastapaamiseenkin. Sulje puhelin ja ovi. Mitä tuoreempi kontakti, sen enemmän kirjoittaminen vaatii keskittymistä.
  2. Alku ja loppu. Aloita ja lopeta jokainen viesti positiivisilla sanoilla. Näin saat viritettyä vastaanottajan myönteisyyden tilaan, vaikkei asia sitä aina olisikaan.
  3. Ystävällisyys. Kirjoita kuten kirjoittaisit ystävällesi. Vältä ammattijargonia ja yrityskieltä.
  4. Inhimillisyys. Kirjoita ihmiselle, älä tittelille, työnkuvalle, “ärsyttävälle asiakkaalle” (meillä ei tietenkään sellaisia ole) tai yritykselle. Kirjoita rehellisesti ja myönnä virheesi. Pyydä aidosti anteeksi ja ole aidosti kiitollinen.
  5. Kiinnostus. Ole kiinnostunut ihmisestä. Kysy kysymyksiä, joihin tiedät vastaanottajan mielellään vastaavan. Kysy kuulumisia ja osoita, että olet myös lukenut vastauksen. Etsi johtolankoja vastaanottajan kiinnostuksen kohteista ja nosta ne osaksi viestiä.
  6. Riko kaavoja. Erottuaksesi vastaanottajan sadoista päivittäin saamista viesteistä riko totuttuja kirjoittamisen kaavoja. Erotu eduksesi: ole henkilökohtainen automaattisen sijaan, positiivinen nuivan sijaan ja luo fiilistä.
  7. Innostus. Kirjoittaminen on hidasta kommunikaatiota, jossa voi kirjoittaa, poistaa, viilata ja muokata. Innostu, fiilistele ja heittäydy. Jos olet niin innoissasi, että palat halusta hypätä pöydälle, kerro se viestin vastaanottajalle!
  8. Kärsivällisyys. Älä lamaannu, vaikka vastaanottajat eivät lähde fiilistelyyn heti mukaan. Herätät varmasti tunteita, vaikka sitä ei kommunikoitaisi sinulle takaisin.

Mitä mieltä olette? Onko asiallisuus ja ammatillisuus kaiken a ja o? Onko näin suuri kulttuurinen muutos mahdollinen ja olisiko tiedostava kirjoittaminen yritysten seuraava kilpailuvaltti? Uskallatko kokeilla?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina | 10 kommenttia

Minnan megatrendit

Julkaistu: 17.10.2012 | Kirjoittanut: Minna Patosalmi

Megatrendi on jokin kehityksen suunta, jonka nähdään tulevaisuudessa vahvistuvan. Varmaa on vain se, että maailma muuttuu. Miltä näyttää Minnan Ihmemaassa?

  1. Työympäristö. Tulevaisuuden johtaja ei istu nurkkahuoneessa, vaan toimistossa kaikki kelluvat kattoon kiinitetyissä riippumatoissa iPad sylissä. Johtajan tunnistaa siitä, että hän on perustanut ja kutsunut työntekijät sosiaaliseen verkossa toimivaan ryhmään, jossa tiedonvaihto työtehtävistä hoidetaan. Palaverit hoidetaan ulkona kävelemällä. Tehtaissa työturvallisuuteen ja -viihtyvyyteen liittyvät tuotteet turvataan kaikille työntekijöille lakimuutoksen myötä.
  2. Ryhmät ja tiedon jakaminen. Alati kasvassa informaatiohyökyaallossa ihmiset muodostavat vapaaehtoisesti omia työhön ja vapaa-aikaan liittyviä ryhmiä, joissa tietoa haetaan ja jaetaan. Koulutus menettää merkityksensä nykyisessä muodossaan. Yritykset perustavat omaehtoisia yhteenliittymiä ja kasvattavat näin tuote- ja palveluvalikoimaansa sekä kilpailuetujaan. Työttömät valjastetaan ratkaisemaan yritysten operatiivisia ongelmia vaihtuvissa aivomyrsky-tiimeissä, joiden toimintaa yhteiskunta tukee. Näistä ryhmistä tulee ylityöllistetty ja haluttu voimavara yritysten käyttöön.
  3. Työkalut. Sähköposti katoaa maankamaralta. Sekä työ- että vapaa-ajan viestintä siirtyy kokonaan sosiaalisen median erilaisiin sovelluksiin. Kaikki tietotekniset työkalut ovat kannettavia ja langattomia. Kynästä ja paperista tulee ylellisyystuotteita.
  4. Kuvat. Aika on kortilla myös tulevaisuudessa, joten kaikki kerrotaan kuvien avulla. Yritysten strategia käsittää sarjan kuvia, joissa esiintyy henkilöstöä, markkinointimateriaalia, tuotteistoa ja muuta strategiaa määritteleviä kuva-aiheita. Lukeminen ja kirjoittaminen taitoina joutuvat yhteiskunnassa yhä huonompaan asemaan. Oikeinkirjoituskurssit otetaan kaikilla koulutustasoilla mukaan opinto-ohjelmaan pakollisina.
  5. Megatrendien käyttö. Megatrendejä ja heikkoja signaaleja aletaan käyttää yritysten strategioiden pohjana. Tulevaisuuden menestyvät yritykset näkevät maailman kokonaisuutena, jossa strategiat ja visiot pohjautuvat suuriin linjoihin. Parhaiten ennustuksissa onnistuvat menestyvät parhaiten.
  6. Tuote vs. palvelu. Tuote sanana poistuu suomen kielestä. Kaikki yritykset tuottavat asiakkailleen pelkästään erilaisia palveluja. Yritysasiakkaat ostavat valmiita kokonaisuuksia, jotka ratkaisevat tietyt ongelmat. Kuluttajamarkkinoilla myydään vain merkityksiä, elämyksiä ja lifestylea.
  7. Roskasta bisnestä. Ekologisuus lisääntyy ja tulevaisuuden kultaa on jäte. Se, joka osaa hyödyntää jätteen nopeimmin ja tehokkaimmin on kuningas. Jokaisen talon tai asuinalueen pihalla on oma jätteenkäsittelylaitos, jossa pienen yhteisön jätteet käsitellään ja käytetään hyödyksi tuottamalla niistä energiaa.
  8. Suomalaisuus. Suomalaiset ymmärtävät vihdoin, miten paljon osaamista heillä on, ja miten hyviä (tuotteita ja) palveluja osaavat tehdä. Lisäksi he uskaltavat kertoa niistä ylpeinä koko maailmalle. Tästä seuraa ennennäkemätön suomalaisen tunnettuden herääminen ja suomalaisten (tuotteiden ja) palvelujen kova kysyntä koko maailmassa.

Miltä sinun megatrendisi näyttävät?

Kategoriat: Ei kategoriaa | Avainsanoina , | 6 kommenttia